Oma kieli, oma mieli

Suomen kielen isän, Mikael Agricolan kuolemasta on kulunut 450 vuotta. Juhlavuoden teemana on Oma kieli, oma mieli. Kielellä on erityinen merkitys oman kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä, todetaan juhlavuoden sivuilla www.agricola2007.fi.

Meille kotimaassa asuville oma kieli ja kulttuuri ovat itsestäänselvyyksiä, joita äidytään kehumaan ja arvostamaan vain juhlapuheissa. Ulkosuomalaiselle oman kielen, kulttuurin ja identiteetin merkitys on omakohtainen, tärkeä, usein kipeäkin asia. Kun omaa kieltä ei kuule päivittäin, sitä oppii arvostamaan. Tutuista ruoka-aineista tulee harvinaista herkkua, suomalaisia juhlia ja perinteitä vaalitaan kuin hauraita, arvokkaita perintökalleuksia. Toisesta suomalaisesta tulee paras ystävä, olipa hän muuten minkälainen ihminen tahansa. Saman kielen puhuminen ei tarkoita vain yhteisiä sanoja, vaan kieleen on koodautunut koko ilmastomme, maantieteemme, historiamme, kultturimme ja kansalliset ominaispiirteemme. Sanat ovat täynnä merkityksiä, jotka vain toinen suomalainen voi täysin ymmärtää.

Agricola loi suomen kirjakielen ja keksi uusia sanoja. Juhlavuoden yhtenä hankkeena onkin 9-17-vuotiaille nuorille suunnattu sanakilpailu Yxi, Caxi, Colme. Kilpailussa nuorilla on mahdollisuus tunnustella suomen kielen sanoja ja pohtia tutuissa sanoissa piileviä merkityksiä. Kilpailun toisessa sarjassa keksitään olemassa oleville asioille tai ilmiöille uusia sanoja, toisessa vierasperäisille sanoille suomenkielisiä vastineita. Voisiko sauna olla kuumio, entä mitä curling olisi suomeksi? Lisätietoja kilpailusta esim. Nuoren Voiman Liiton sivuilta.

Miten kiire kesytetään?

Kotiperuskoulun ja Kansanvalistusseuran etäopiston opettajat kokoontuivat viikonloppuna Tampereelle kesyttämään kiirettä ja pohtimaan työssä jaksamista. Opimme, että kiire ei katoa tehostamalla ajanhallintajärjestelmää, vaan syitä on etsittävä syvemmältä: arvoista, asenteista ja uskomuksista.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.

Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.

Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.