Tuija tiedottaa

2010-01-18T15:36:00.002+02:00

Hae nyt: Kesälukioseuran ulkosuomalaiskurssit 2010

Iloiset kasvot, hymyssä suu
pihalla tilaa ja omenapuu,
Kuortissa hauskaa pidetään
ja paljon tekemistä keksitään.

Kuortissa, Ähtärissä, Ylöjärvellä, Kuusamossa ja Haminassa pidetään taas hauskaa ensi kesänä - ja opitaan samalla suomea. Ulkosuomalaiskursseilta saat myös uusia ystäviä ja viet kotiin iloisia kesämuistoja Suomesta!

Kesälukioseuran kursseille ovat tervetulleita 7-18-vuotiaat ulkosuomalaiset lapset ja nuoret. Pienimpien leireillä suomen kieltä harjoitellaan rennosti leikkien, laulujen ja yhdessä puuhastelun yhteydessä. Nuorten kursseilla on mukana enemmän teoriaa ja kielen lisäksi opitaan kulttuuri- ja yhteiskuntatietoutta.

Lisätiedot ja hakulomake löytyvät Kesälukioseuran sivuilta. Hakuaika päättyy 20.3.2010.

Blogissa hyviä lastenkirja-arvioita

2009-12-18T14:36:00.005+02:00

Lasten ja nuortenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen on avannut verkkoon Lastenkirjahylly-blogin, jossa hän esittelee sekä uutta lasten- ja nuortenkirjallisuutta että tuttuja klassikoita.

Heikkilä-Halttunen perusti blogin vastalauseena sanoma- ja aikakauslehtien vähentyneelle lasten- ja nuortenkirjakritiikille. Blogissaan hän tarjoaa tarjoaa asiantuntevia ja paneutuvia kirja-arvioita niin uutuuksista kuin vanhoista tutuista kirjoista.

Joulukuussa Lastenkirjahyllyssä esitellään joka päivä yksi jouluaiheinen lastenkirja. Tänään vuorossa on Astrid Lindgrenin iki-ihana Melukylän joulu, josta Heikkilä-Halttunen kirjoittaa mm. näin:

Lindgrenin lapsikuvaus on saanut verrattoman tulkin Ilon Wiklandin kuvituksista. Ne tihkuvat sellaista lokoisaa lämpöä ja viihtyisyyttä, että kaakeliuunin lämmön ja kuusen tuoksun pystyy aistimaan kuvista vaivatta.

Melukylän lasten yhteisöllisyys, joulunpyhien perinteet ja lasten luonteva osallistuminen kodin moniin jouluvalmisteluihin saavat aikuisen haikailemaan jotain jo iäksi kadotetuksi uskomaansa.

Nykyisen tavarapaljouden ja joulukrääsän ahdistamaa aikuista hivelee myös Melukylän lasten arkeen kuuluva niukkuuden estetiikka. Kaikkea on sopivasti, ja lasten joululahjatoiveetkin ovat kovin vaatimattomia.

Uusia Kalevala-aiheisia verkkosivuja

2009-12-14T11:55:00.005+02:00

Suomalainen oppii arvostamaan suomalaista kulttuuria ja perinteitä viimeistään silloin, kun hän muuttaa ulkomaille. Missään ei vietetä Suomen itsenäisyyspäivää tai Kalevalan päivää yhtä innostuneesti kuin ulkosuomalaisyhteisöissä. Myös internet avaa ulkosuomalaisille uusia ikkunoita suomalaiseen kulttuuriperintöön ja ajankohtaisiin tapahtumiin.

Kalevalaseura on avannut kaksi uutta kansalliseepostamme esittelevää verkkosivustoa: Kalevalan kulttuurihistoria ja Kalevala 175 vuotta.

Kulttuurihistoriasivustolla esitellään Kalevalan taiteellisia, aatteellisia ja poliittisia tulkintoja, niiden taustoja ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Sivusto on suunnattu kaikille Kalevalasta ja suomalaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Se pohjautuu Kalevalaseuran tuottamaan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teokseen Kalevalan kulttuurihistoria.

Kalevala 175 vuotta -sivusto esittelee puolestaan ensi vuonna vietettävää kansalliseepoksen juhlavuotta. Juhlavuoden teema on Mieleni Kalevala. Sen tavoitteena on korostaa Kalevalan tulkinnallisuutta runoelmana, innostaa suomalaisia lukemaan Kalevalaa ja esittämään siitä ennakkoluulottomasti omia tulkintoja. Juhlavuoden sivustolla on myös tapahtumakalenteri, josta löytyy Kalevalaan liittyviä tapahtumia, juhlia, seminaareja, näyttelyitä ja muita hankkeita.

Historian havinaa verkkokursseilla

2009-07-15T14:35:00.003+03:00

Kotiperuskoulun uutuus lukuvuodelle 2009-2010 ovat Suomen historian ja yhteiskuntaopin elämykselliset verkkokurssit. Tule mukaan aikamatkalle ja selvitä, miten keskiajan Suomessa elettiin linnoissa ja tuvissa! Entä miten Joenmutkan kylän lapset Lyyli ja Tauno selvisivät espanjantaudista? Tai lähde matkalle halki Suomen ja opi samalla, miten Suomi toimii!

Kurssit on jaettu luokittain: Suomen historiaa opiskellaan luokilla 5-8 ja 9. luokalla on yhteiskuntaopin vuoro. Jos opiskelet koko historian oppimäärää, voit korvata Suomen historian osuuden verkkokurssilla. Jos opiskelet yleistä historiaa paikallisessa tai kansainvälisessä koulussa, verkkokurssilla pääset perille myös Suomen historiasta. Kukin kurssi kestää yhden lukukauden, joten vuodessa voit halutessasi suorittaa kaksi kurssia.

2009 syyskuun alussa starttaavat 5. ja 7. luokkien historian kurssit sekä yhteiskuntaopin Suomi-seikkailu. Kevätlukukaudella ovat vuorossa 6. ja 8. luokan kurssit. Yhteiskuntaopin voi suorittaa myös kevätlukukaudella. Ilmoittautumiset: www.kotiperuskoulu.fi -> Ilmoittautuminen.

Kerää roska päivässä!

2009-03-04T13:07:00.002+02:00

Pieni nosto ihmiselle, suuri nosto ihmiskunnalle, toteaa 11-vuotias Lotta Vartola Roska päivässä -liikkeen nettisivuilla www.roskapaivassa.net.

Jokainen liikkuu mieluummin puhtaassa, roskattomassa ympäristössä. Silti roskaaminen on yleinen tapa kaikkialla maailmassa. Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu haastaa nyt kaikki ulkomailla asuvat oppilaansa mukaan keräämään vähintään roskan päivässä!

Tule mukaan liikkeeseen ja haasta ystäväsikin - Roska päivässä -sivut on käännetty jo n. 20 kielelle, mm. englanniksi, espanjaksi ja kiinaksi. Jäsenen ei tarvitse täyttää jäsenlomakkeita tai maksaa jäsenmaksuja. Riittää kun nostat päivässä yhden roskan maasta ja viet sen roskapönttöön sekä haastat mukaan vähintään yhden uuden ihmisen.

Suomea ulkosuomalaisille Suomessa!

2009-01-22T13:03:00.007+02:00

Tule leirille puuhaamaan, suomea samalla oppimaan, makkaroitakin paistamaan ja ehkä päästään myös soutamaan!

Näin houkutellaan 7-9 vuotiaita ulkosuomalaisia lapsia Kuorttiin, Kesälukioseuran kesäkurssille. Kesälukioseura järjestää suomen kielen ja kulttuurin kursseja jälleen ensi kesänä eri puolilla Suomea, eri ikäisille lapsille ja nuorille.

Pienten leireillä suomen kieltä harjoitellaan leikkien, laulaen ja yhdessä touhuten. Nuorten kursseilla opetus on jo teoreettisempaa, mutta aina viikkoon mahtuu myös ulkoilua ja hauskoja harrastuksia.

Lue lisää Kesälukioseuran sivuilta ja tule mukaan!

Nomad kehittää ruotsinkielistä etäopetusta

2008-11-03T13:20:00.002+02:00

Ulkomailla asuvat suomenruotsalaiset lapset ovat vihdoin saamassa oman etäopetuspalvelun. Nomadskolan tulee tarjoamaan ruotsi äidinkielenä ja suomi toisena kotimaisena kielenä opetusta verkossa.

Mielenkiintoista ja innovatiivista hanketta rahoittaa Opetushallitus ja koordinoi Distis.

Nomadilla on jo omat kotisivut, jossa voi seurata hankkeen etenemistä: www.nomadskolan.fi. Kannattaa käydä katsomassa, missä Nomad on nyt ja mihin suuntaan matka jatkuu!

Oma verkkokurssi S2-oppilaille

2008-07-09T15:13:00.002+03:00

Kotiperuskoulun Opit-verkkokoulussa on lukuvuonna 2008-9 tarjolla oma verkkokurssi suomea toisena kielenä puhuville oppilaille. Kielikiitäjät-kurssille voivat ilmoittautua kaikki n. 2.-6.-luokkalaiset ulkosuomalaiset lapset, jotka ovat esim. syntyneet ulkomailla tai asuneet siellä niin pitkään, että suomen kielen kirjoittaminen on vaikeaa ja sanavarasto niukka.

Lukuvuonna 2007-8 verkkokoulussa oli jo mahdollista saada S2-erityisopetusta oman ikäryhmän kurssin ohella. Kokemusten ja saadun palautteen perusteella päätettiin tulevana lukuvuonna perustaa S2-oppilaille ikioma kurssi ja ryhmä.

Kielikiitäjien kurssikirjana on erityis- ja maahanmuuttajaopetukseen suunnattu Minä ja suomi - ovi seikkailuun (Opetushallitus).

Hoksaa-nettilehti haastaa nuoret tutkimaan ja kokeilemaan

2008-04-07T13:07:00.003+03:00

Eeva Mäkelä on Saksassa asuva ulkosuomalainen tiedetoimittaja. Saksalaisiin lasten ja nuorten tiedelehtiin tutustuttuaan hän kaipasi vastaavaa suomenkielistä luettavaa lapsille. Kun sellaista ei löytynyt, hän ryhtyi tuumasta toimeen: syntyi Hoksaa-nettilehti nuorisolle.

Hoksaa on ilmainen nettilehti, joka sopii mainiosti myös ulkosuomalaisille lapsille. Juttujen lisäksi Hoksaassa on visoja, työpajoja rakennus- ja askarteluohjeineen sekä viikottain etenevä jatkokertomus, jossa seilataan 1800-luvun lopun kauppalaivalle pestatun laivapoika Oskarin matkassa yli Atlantin. Hoksaa kutsuu lukijansa mukaan tutkimaan, kokeilemaan, kyselemään ja ihmettelemään!

Hoksaa-lehden toimittaja Eeva Mäkelä on koulutukseltaa geologi, filosofian tohtori ja Tiede-lehden lukijoille tuttu vapaa tiedetoimittaja.

Kotiperuskoulu Educa-messuilla

2008-01-25T14:38:00.000+02:00

Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma EDUCA kokoaa tuhansia opettajia ja opetusalan päättäjiä Helsingin Messukeskukseen 25.-26.1.2008. Kotiperuskoulu on mukana EDUCAssa WSOY Oppimateriaalit -osastolla (1b19) esittelemässä äidinkielen ja kirjallisuuden verkko-opetusta lauantaina 26.1. klo 13.30.

Opettaja Virpi Soini kertoo Kotiperuskoulun pienten oppilaiden etäopetuksesta verkossa. Miten verkkokurssit toimivat, millaisia ohjeita ja tehtäviä on tarjolla ja miten vuorovaikutus verkossa onnistuu, kun oppilaat ovat 7-9 -vuotiaita? Tervetuloa kuulemaan!

Waltari nyt!

2008-01-24T12:38:00.000+02:00

Helsingin kaupungin, Nuoren Voiman Liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston järjestämän valtakunnallinen Mika Waltarin juhlavuoden kirjoituskilpailu päättyy 31.3.2008.

Kilpailussa on kolme sarjaa: kaikille avoin muistelmasarja Minun Waltarini, nuorille suunnattu proosasarja Aiotko kirjailijaksi? sekä lasten sarja Kieku ja Kaiku. Kieku ja Kaiku on sarjakuvapiirtäjä Asmo Alhon ja kirjailija Mika Waltarin luoma sarjakuva, joka ilmestyi Kotiliedessä 1934–1975.

Miten Kieku ja Kaiku räppäävät tai heittävät läppää nykyslangilla? Sorvaa sarjakuvaan puhekielinen tai murteellinen kuvateksti. Sarjakuva ja kilpailuohjeet löytyvät Nuoren Voiman Liiton sivuilta: http://www.nuorenvoimanliitto.fi

Suomen historiaa verkossa

2008-01-11T13:38:00.000+02:00

Vuodet 1808 ja 1809 kuuluvat Suomen valtiollisiin merkkivuosiin: Suomen sota alkoi 1808, Porvoon valtiopäivät kokoontuivat, Haminan rauha solmittiin, oma keskushallinto perustettiin ja autonominen Suomi syntyi 1809.

Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlan kunniaksi on avattu merkkivuosien viettoon liittyvä sivusto internetissä http://www.1809.fi. Visuaalinen sivusto tarjoaa rautaisannoksen Suomen historiaa. Tarjolla on mm. kronologinen, kuvitettu aikamatka Suomen historiaan vuosina 1154-1816. Tapahtumien kulkua voi (21.2.2008 alkaen) seurata mm. lukemalla "päivän lööppejä" vuosilta 1808 ja 1809. Lapsia varten sivustolle kootaan linkkejä lasten historia-aineistoihin. Sivuille on tulossa myös verkkopeli, jossa merkkivuosien keskeisten tapahtumien ympärille luodaan kahden sadan vuoden takainen virtuaalimaailma.

2007-12-10T04:57:00.000+02:00

Kotiperuskoulun toimisto hiljentyy joulun viettoon ja on suljettu 24.12.2007-1.1.2008.

Suomalaisen joulun tunnelmaan voi maailmalla virittäytyä vaikkapa Kylli-tädin joulusaduilla, jotka löytyvät YLE:n elävästä arkistosta. Elävä arkisto on YLE:n mainio, kaikille avoin ja maksuton palvelu. Se tarjoaa internetin välityksellä yhteistä historiaa äänin ja kuvin; satoja tv-ohjelmia ja tuhansia radio-ohjelmia katseltavaksi ja kuunneltavaksi milloin ja missä tahansa.

Kiitos kaikille oppilaille, vanhemmille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta, rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Verkosta apua oppimisvaikeuksiin

2007-11-22T10:21:00.000+02:00

Lukemisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksissa auttava LukiMat-verkkopalvelu on avattu. LukiMat tarjoaa sekä tietoa lukemisen ja matematiikan oppimisesta että menetelmiä ja tukea taitojen harjoitteluun. Oppimisen tutkijoiden kehittämä palvelu on suunnattu esi- ja alkuopetusikäisille lapsille. Verkkopalvelun ovat toteuttaneet Niilo Mäki -instituutti ja Jyväskylän yliopisto opetusministeriön tuella. Palvelu on osoitteessa www.lukimat.fi.

LukiMattia voivat käyttää sekä lapset että heitä tukevat opettajat ja vanhemmat. Lapset voivat harjoittaa taitojaan pelinomaisissa oppimisympäristöissä. Aikuisille suunnattu tietopalvelu avaa oppimisvaikeuksien taustaa ja auttaa niiden tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Palvelu täydentyy asteittain.

LukiMat-verkkopalvelua rakennetaan tutkimustietoon perustuvaksi. Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston muodostama tutkijayhteisö on Suomen suurin oppimisvaikeuksien monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusyksikkö.

Sosiaalista mediaa oppimassa

2007-11-20T10:57:00.001+02:00

Viime viikolla osallistuin Otavan Opiston järjestämään uudenlaiseen koulutukseen: sosiaalisen median pajatyöskentelypäivä Otavassa avautui verkkoon ja maailmalle Ningin, Jaikun ja ConnectPro-ohjelman välityksellä. Seurasin esityksiä omalta koneeltani Merihaasta, chattasin muiden etäosallistujien kanssa, keskustelin Ningissä (http://sometu.ning.com/) ja kommentoin Jaikussa.

Vielä viikko sitten en edes tiennyt, mikä on Ning, Jaikusta puhumattakaan. Nyt käytän niitä itse enemmän tai vähemmän sujuvasti. Sosiaalinen media on parhaimmillaan juuri tällaista: helppokäyttöistä, vaivattomasti haltuunotettavaa ja toimivaa. Kynnys ottaa käyttöön uusia juttuja on matala eikä oppiminen edellytä kursseja tai koulutusta - ripaus kokeilunhalua ja uteliaisuutta riittää.

Suomenkielisessä wikipediassa ei vielä ole Ningin määritelmää, mutta englanninkielisestä se jo löytyy: Ning is an online platform for creating social websites and social networks. Ning on siis verkkoalusta, jolla voi luoda oman sosiaalisen verkoston tai yhteisön Facebookin tyyliin. Facebookista Ning eroaa käsittääkseni siinä, että se on usein yhden henkilön, yhteisön tai asian ympärille koottu verkosto.

Jaiku puolestaan on palvelu, jonka avulla voi pitää yhteyttä ystäviin tai verkoston jäseniin ympäri maailmaa. Siitä on käytetty myös nimitystä sosiaalinen mikrobloggauspalvelu. Perusidea on yksinkertainen: Jaikuun kirjoitetaan lyhyitä viestejä, jaikuja. Jaikuja voi kirjoittaa web-sivulta tai puhelimeen asennettavan Jaiku-ohjelman kautta. Viestejä voi kommentoida ja ne kerääntyvät käyttäjän sivulle virraksi, jota ystävät voivat seurata.

Etäopetuksen kehittämisen näkökulmasta sosiaalisen median sovellukset ovat erityisen kiinnostavia. Parhaimmillaan ne voivat lisätä kaukana toisistaan asuvien oppilaiden yhteisöllisyyttä ja parantaa oppimista. Pahimmillaan niistä tulee aikasyöppöjä - virtuaaliverkostot koukuttavat tehokkaasti ja monet viettävät niissä suuren osan valveillaoloajastaan. Joka tapauksessa ilmiö on mielenkiintoinen eikä sitä voi ohittaa. Se on jo osa nuorten arkea, siksi meidän vanhempienkin kannattaa siihen tutustua.

Hyvä suomen kieli!

2007-10-09T13:05:00.000+03:00

Uudessa Parnasso-lehdessä (5/2007) fennougristiikan tutkija Janne Saarikivi romuttaa vakiintuneet käsityksemme siitä, että suomen kieli on uhanalainen, pieni ja mitätön kieli. Väitteensä tueksi Saarikivi lataa kiistattomia faktoja. Maailman 6 000 kielestä suomen kieli on puhujamäärältään noin sadas. Ainakin 98 % maailman kielistä on siis pienempiä.

Jos kieliä arvioidaan tekstimassojen laajuudella, suomen kieli on vielä suurempi. Kymmenen vuotta sitten Suomi oli julkaistujen kirjojen määrällä mitattuna 19. sijalla maailmassa. Hesarin arkilevikki päihittää mm. Ranskan johtavan sanomalehden Le Monden levikin ja on lähes sama kuin Saksan suurimmalla laatulehdellä, Süddeutsche Zeitungilla. Wikipediassa suomen kieli on 13. suurin.

Saarikivi kirjoittaa: "Tekstien laajuudella ja monipuolisuudella mitattuna suomen kieli on siis maailman parin-kolmenkymmenen suurimman joukossa. Yhdelläkään kielellä ei pärjää 'maailmalla'. Maailmassa sen sijaan pärjää suomen kielellä uskomattoman hyvin." Suomen kielellä on mahdollista opiskella ja lukea melkein mitä vain, hankkia laaja maailmankuva ja tulla todella viisaaksi.

Tällaisesta äidinkielestä kannattaa olla ylpeä ja sitä kannattaa vaalia. Hyvä suomi!

Terveisiä ekspatriaattimessuilta

2007-10-02T11:12:00.000+03:00

Suomen kolmannet Expat Fair Finland -messut järjestettiin 28.-29.9.07 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Näytteilleasettajat tarjosivat ekspatriaateille suunnattuja tuotteita ja palveluja vientiautoista etäopiskelumahdollisuuksiin. Seminaariohjelmasta löytyi tietoiskuja vaikkapa au pairiksi haluaville tai EU:n toimielimiin töihin pyrkiville.

Kotiperuskoulu oli tällä kertaa mukana yhteisellä osastolla Otavan Opiston nettilukion kanssa. Moni Kotiperuskoulusta päättötodistuksen saanut ulkomailla asuva nuori jatkaa opiskelua jossakin Suomen monista etälukioista. Nettilukio poikkeaa muista etälukioista siinä, että opinnot voi aloittaa milloin vain ja jokainen opiskelija voi edetä oman aikataulunsa mukaan. Koulu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Etälukioista ja niiden tarjonnasta lisätietoja kaipaavan kannattaa käydä surffailemassa myös etälukioiden verkoston sivuilla.

Tervetuloa verkkokursseille!

2007-08-30T10:42:00.000+03:00

Kotiperuskoulun syyslukukausi alkaa toden teolla maanantaina, 3.9., kun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit Opit-ympäristössä käynnistyvät. Yli 100 lasta ja nuorta eri puolilta maailmaa on jo ilmoittautunut mukaan.

Tänä vuonna verkkokursseilla kokeillaan suomi toisena kielenä (= S2) erityisopetusta. Monet Kotiperuskoulun oppilaista ovat syntyneet ulkomailla tai asuneet siellä niin kauan, että suomi ei enää ole äidinkieli, vaan toinen kieli: sitä puhutaan sujuvasti, mutta kirjoittaminen on vaikeaa. Suomen kielen kirjainten ja äänteiden vastaavuus on hukassa, eikä sanojen taivuttaminen onnistu.

S2-tukea tarvitsevilla oppilailla on nyt käytössään erityisopettaja ja Kielikiitäjät-"luokka", jossa he voivat tarvittaessa hioa kirjoittamisen taitojaan. Muun ajan he osallistuvat oman "kotiluokkansa" keskusteluihin ja tekevät samoja tehtäviä kuin muutkin saman ikäiset verkko-oppilaat.

S2-erityisopetus avaa verkkokurssien ovet niillekin, joita äidinkielen opiskelu on ehkä aikaisemmin arveluttanut. Tervetuloa kaikki oppimaan kieltä hauskalla tavalla yhdessä kavereiden kanssa - Kotiperuskoulun Opit-koulussa kohtaavat tänäkin vuonna Kirjakarhut, Sanasiilit, Tekstitapiirit ja muut mukavat ryhmät!

Kesäkuulumisia

2007-06-05T12:58:00.000+03:00

Toukokuu toi tullessaan kesän! Varhainen ja lämmin alkukesä on lämmittänyt uimavedet, kypsyttänyt varhaisperunat - ja tuonut ensimmäiset ulkosuomalaiset kesälomille koti-Suomeen.

Kotiperuskoulun toimistossa eletään kesällä vilkasta sesonkiaikaa: uudet oppilaat ilmoittautuvat ja lähtevät maailmalle, entiset siirtyvät seuraavalle luokalle. Todistuksia kirjoitetaan ja paketteja lähetetään parissa kuukaudessa yhtä paljon kuin muun vuoden aikana yhteensä.

Tulitpa käymään koko perheen voimin tai piipahdatpa ohimennen matkalla lentokentälle, sovithan aina vierailuajan etukäteen. Kahden hengen toimistomme kutistuu kesälomien ajaksi puoleen, mutta päivystys pelaa koko kesän muutamaa perjantaita lukuunottamatta.

Leppoisaa kesää uusille ja vanhoille asiakkaille, oppilaille ja opettajille!

Yksinäisen ritarin syndrooma

2007-03-22T12:18:00.000+02:00

Kävimme taas vaihteeksi opetusministeriössä keskustelemassa Kotiperuskoulun rahoituksesta. Tavoitteena on päästä harkinnanvaraisesta rahoituksesta yksikköhintaiseen. Harkinnanvarainen avustus on aina arvoitus: kun momentti muuttuu, päättävät virkamiehet vaihtuvat ja hallinnon organisaatiot uudistuvat, rahoitustarve on perusteltava aina uudelleen. Yksikköhintainen avustus kiinnittyisi toiminnan volyymiin: mitä enemmän oppilaita ja opetusta, sitä enemmän avustusta.

Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun asiasta valtion virkamiesten kanssa keskustellaan. Keskustelun edetessä tuli kovin yksinäinen olo: kun oppilaat tulevat koko maasta, toiminta on vapaaehtoista, opiskeltavien aineiden määrä vaihtelee, eikä alalla ole muita isoja toimijoita, edun ajaminen on yksinäistä puuhaa. Byrokratian koneisto ei tunnu taipuvan vapaaehtoisen, ei-oppivelvollisten peruskouluikäisten etäopetuksen tukemiseen muuten kuin harkinnanvaraisella ja hankerahoituksella.

Kotiperuskoulu palvelee nopeasti kasvavaa oppilasjoukkoa, joka elää kansainvälisesti liikkuvaa lapsuutta. Toiminnan tarve tunnustetaan - mutta milloin tunnustus etenee myötätuntoisista puheista lainsäädännön ja rahoituksen tasolle?

Siirtonaisena maailmalla

2007-03-08T10:53:00.000+02:00

Lähes 90 % ulkomaankomennukselle lähtevistä työntekijöistä on yhä miehiä. Heidän mukanaan muuttaa kuitenkin usein koko perhe: vaimo ja lapset. FT Annika Oksanen on selvittänyt mukana muuttavien puolisoiden asemaa ja kokemuksia sosiaalityön väitöstutkimuksessaan Siirtonaisena Singaporessa.

Aihetta käsiteltiin eilen keskiviikkona myös TV 2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa, jossa Oksasen lisäksi haastateltiin kahta ulkomaille miehen työn mukana muuttanutta puolisoa, teemana parisuhde komennuksella. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on suomalaisnaisen identiteetille niin tärkeä, että kotirouvan elämä ulkomailla aiheuttaa sisäisen hämmennyksen ja pudotuksen sosiaaliseen tyhjiöön. Tyhjiöstä puuttuvat suvun ja ystävien turvaverkostot, joihin tukeutua kriisitilanteissa.

Yrityksille komennusperheiden tukeminen on auennut kylmien taloudellisten faktojen kautta. Jos perhe ei uuteen asuinmaahan ja elämäntilanteeseen sopeudu, komennus saattaa keskeytyä. Ja pieleen mennyt komennus tulee yritykselle kalliiksi. On siis kannattavaa satsata koko perheen hyvinvointiin: lasten koulutukseen, puolison kielikurssiin, kotiapulaisen palkkaan yms. Mutta miten mahtaa käydä ulkomaille muuttavan puolison eläketurvan? Joko yritykset kustantavat vapaaehtoiset eläkemaksut mukana muuttavalle puolisolle, joka luopuu omasta työurastaan ja sen mukana tulevasta eläkekertymästä?

Hyvää naistenpäivää kaikille sekä kotimaassa että ulkomailla!

Oma kieli, oma mieli

2007-02-28T09:19:00.000+02:00

Suomen kielen isän, Mikael Agricolan kuolemasta on kulunut 450 vuotta. Juhlavuoden teemana on Oma kieli, oma mieli. Kielellä on erityinen merkitys oman kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä, todetaan juhlavuoden sivuilla www.agricola2007.fi.

Meille kotimaassa asuville oma kieli ja kulttuuri ovat itsestäänselvyyksiä, joita äidytään kehumaan ja arvostamaan vain juhlapuheissa. Ulkosuomalaiselle oman kielen, kulttuurin ja identiteetin merkitys on omakohtainen, tärkeä, usein kipeäkin asia. Kun omaa kieltä ei kuule päivittäin, sitä oppii arvostamaan. Tutuista ruoka-aineista tulee harvinaista herkkua, suomalaisia juhlia ja perinteitä vaalitaan kuin hauraita, arvokkaita perintökalleuksia. Toisesta suomalaisesta tulee paras ystävä, olipa hän muuten minkälainen ihminen tahansa. Saman kielen puhuminen ei tarkoita vain yhteisiä sanoja, vaan kieleen on koodautunut koko ilmastomme, maantieteemme, historiamme, kultturimme ja kansalliset ominaispiirteemme. Sanat ovat täynnä merkityksiä, jotka vain toinen suomalainen voi täysin ymmärtää.

Agricola loi suomen kirjakielen ja keksi uusia sanoja. Juhlavuoden yhtenä hankkeena onkin 9-17-vuotiaille nuorille suunnattu sanakilpailu Yxi, Caxi, Colme. Kilpailussa nuorilla on mahdollisuus tunnustella suomen kielen sanoja ja pohtia tutuissa sanoissa piileviä merkityksiä. Kilpailun toisessa sarjassa keksitään olemassa oleville asioille tai ilmiöille uusia sanoja, toisessa vierasperäisille sanoille suomenkielisiä vastineita. Voisiko sauna olla kuumio, entä mitä curling olisi suomeksi? Lisätietoja kilpailusta esim. Nuoren Voiman Liiton sivuilta.

Miten kiire kesytetään?

2007-02-13T15:01:00.000+02:00

Kotiperuskoulun ja Kansanvalistusseuran etäopiston opettajat kokoontuivat viikonloppuna Tampereelle kesyttämään kiirettä ja pohtimaan työssä jaksamista. Opimme, että kiire ei katoa tehostamalla ajanhallintajärjestelmää, vaan syitä on etsittävä syvemmältä: arvoista, asenteista ja uskomuksista.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.

Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.

Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.

Kirjaston HelMassa maailmalla

2007-01-25T12:41:00.000+02:00

Vantaan kirjastotoimi on aloittanut ulkomailla asuville lapsiperheille suunnatun HelMet maailmalla eli HelMa-palvelun. Pääkaupunkiseudun kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjaston, jolla on laajat kokoelmat ja yhteinen aineistohaku internetissä (www.helmet.fi). Nämä kokoelmat ovat nyt myös ulkomailla asuvien perheiden ulottuvilla.

HelMa-palvelu tukee ulkomailla asuvien lasten suomen kielen taitoa, äidinkielen opiskelua ja lukuharrastusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu ei enää jää kiinni ainakaan suomenkielisten kirjojen saatavuudesta.

HelMa-palvelua voi käyttää jokainen ulkomailla asuva suomalainen. Asiakkaan ei tarvitse olla HelMet-kirjastoyhteistyötä tekevän kunnan asukas eikä hänellä tarvitse olla osoitetta Suomessa. HelMet-kirjastokortti sen sijaan tarvitaan, joten se kannattaa hankkia viimeistään seuraavalla Suomen lomalla.

Vantaan kirjastotoimelta HelMa-palvelu on kulttuuriteko. Suurkiitos ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten puolesta HelMa-palvelun kehittäneille Vantaan kirjaston informaatikoille!

Finntastic Virtual Kids!

2007-01-24T11:04:00.000+02:00

Dubain suomalaisyhteisössä on keksitty uusi tapa opiskella äidinkieltä. Dubain kansainvälisen DIA-koulun oppilaat kokoontuvat sunnuntai-iltapäivisin koulun tietokoneiden ääreen ja kirjautuvat Opitiin, Kotiperuskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokursseille. Osallistumisprosentti Fintastic Virtual Kids -kerhossa on lähes aina täydet 100, ja myös vanhemmat ovat innokkaasti mukana toiminnassa.

- Joukkohenki kannustaa opiskelemaan äidinkieltä aivan eri tavalla kuin yksin paahtamalla kotona. Oppimiseen on tullut ryhtiä, kertoo Finntastic Virtual Kidsin puuhanainen Christina Suomi.

DIA-koulun muistakin maista tulevat oppilaat opiskelevat äidinkieltään, mutta suomalaiset ovat ainoita, joilla homma hoituu virtuaalisesti verkkokoulussa. Niin kansainvälisessä yhteisössä kuin Dubai tällainen edelläkävijän asema vahvistaa varmasti positiivista mielikuvaa Suomesta koulutuksen mallimaana.

Onnea ja menestystä Dubain aktiivisille kerholaisille!

Nuorten mediamaailmoissa

2007-01-19T10:11:00.000+02:00

Viime viikolla Tampereella, Opekon Lasten ja nuorten etäopetuksen kurssilla pääsimme Kotiperuskoulun verkko-opettajien kanssa itse asiaan: mesettämään, habottamaan ja irkkaamaan.. Opettajat olivat todellisia asiantuntijoita: lukiolaisia, jotka elävät uuden median ja pelien keskellä päivittäin. Ei mitään nörttejä, vaan valloittavia, asiastaan innostuneita ja osaavia nuoria.

Habbohotellin ja Irc-gallerian käytävillä surffaillessamme mietimme tietysti kuumeisesti, miten näitä nuorten jokapäiväiseen vapaa-aikaan ja keskinäiseen yhteydenpitoon kuuluvia välineitä voisi käyttää hyväksi myös opetuksessa? Mitä me opettajat ja koulutuksen suunnittelijat voisimme oppia siitä, miten nuoret toimivat verkossa? Nuorten medioiden avainsana on yhteisöllisyys: kaikki tapahtuu verkostoissa ja suhteessa toisiin käyttäjiin. Tämä on tärkeää myös oppimisessa: yhdessä tietoa rakentamalla ja jakamalla oppii enemmän ja paremmin kuin yksin puurtamalla.

Kokeilimme myös hittipeli World of Warcraftia, joka rakentuu upean fantasiamaailman ympärille. Pelaajat rakentavat itselleen hahmon, joka saa tehtäviä ja taistelee toisen mantereen olentoja vastaan. Satunnaisen katsojan silmiin iski tässäkin pelissä jatkuva tappelu ja toisten olentojen mätkiminen. Kunpa tällaisen visuaalisesti korkeatasoisen pelimaailman voisi valjastaa opetustarkoituksiin: peli veisi lapsen antiikin roomaan tai muinaiseen egyptiin, jossa vastaan tulisi tehtäviä, joissa mätkimisen sijaan ratkaistaisiin arvoituksia, etsittäisiin aarteita, tutkittaisiin faaraoiden hautoja jne. Mahtava mahdollisuus eläytyä muinaisina aikoina eläneiden ihmisten maailmaan ja oppia historiaa - ehkä tällainen peli on jo olemassa?

Uruguay-ilta Kotiperuskoulussa

2007-01-15T10:22:00.000+02:00

Viime perjantaina matkasimme Kotiperuskoulun opettajien kanssa Merihaasta Uruguayhin! Matkaoppaina toimivat Uruguayssa Metsä-Botnian työntekjöiden lapsia opettavat Teemu Heino ja Pirjo Seikkula. Kotiperuskoululaisia Uruguayssa on parikymmentä, lukiolaiset opiskelevat Otavan Opiston nettilukiossa.

Sellutehdaspaikkakunta Fray Bentosin suomalainen koulu toimii katolisen Colegio Laureles -koulun tiloissa. Oppilaat osallistuvat Laureles-koulun liikunnan, musiikin ja kuvataiteen tunneille, lukuaineita opiskellaan suomalaisten opettajien ohjauksessa suomalaisen opetussuunnitelman mukaan.

Teemun ja Pirjon johdolla saimme rautaisannoksen tietoa paitsi opiskelusta ja opettamisesta Fray Bentosissa, myös Uruguaysta maana - ja erityisesti sellutehtaan myötä kiristyneistä Uruguayn ja Argentiinan suhteista. Uruguay on Etelä-Amerikan maista poikkeuksellinen pienten tuloerojen ja turvallisuuden vuoksi. Kun monissa Etelä-Amerikan maissa autoja varastetaan ajosta, Uruguayssa voi huoleti jättää auton kadun varteen lukitsematta. Talojakaan ei juuri lukita, ja jalkaisin liikkuminen on turvallista pimeälläkin.

Suurin osa Uruguaysta on pampaa: loivasti kumpuilevaa tasankoa, joka soveltuu erinomaisesti karjankasvatukseen. Maailman paras pihviliha tuleekin Etelä-Amerikan pampa-alueilta. Väestöstä suurin osa saa elantonsa maataloudesta.

Botnian sellutehdas nousee Argentiinan ja Uruguayn rajajoen varrelle, n. 20 000 asukkaan Fray Bentosin pikkukaupunkiin. Argentiinalaiset pelkäävät sellutehtaan ympäristöhaittoja ja joen saastumista ja kampanjoivat ahkerasti Botniaa vastaan. Toistaiseksi vastarinta ei ole hidastanut rakennustöitä, sen sijaan se on kiristänyt kansojen välisiä suhteita. Rajajoen molempien rantojen asukkaiden ennen hyvin tiivis yhteiselo on historiaa, sillä argentiinalaiset ovat sulkeneet mm. Fray Bentosin kohdalla olevan, joen yli vievän sillan.

Uruguaylle Botnian sellutehdas puolestaan on taivaan lahja. Sen työllistävä vaikutus on Uruguayn mittakaavassa huikea: parhaillaan tehdasta rakentaa 5 000 työntekijää. Sellua tullaan keittämään eukalyptuspuusta, joka ei kuulu Uruguayn luonnonvaraisiin puihin, mutta menestyy hyvin kosteassa ja lauhkeassa ilmastossa. Se kasvaa nopeasti: 8-10 vuoden ikäiset puut ovat valmiita korjattaviksi. Ei ihme, että selluteollisuus hakeutuu Suomesta ulkomaille. Suomessa puun kasvu selluteollisuuden käyttämäksi kuitupuuksi kestää 20-40 vuotta.

Kiitos vielä Teemulle ja Pirjolle tuikimielenkiintoisesta esityksestä ja Kotiperuskoulun opettajille runsaasta ja innostuneesta osallistumisesta!

Joulurauhaa

2006-12-19T13:23:00.000+02:00

Kotiperuskoulu rauhoittuu joulun viettoon. Toimistossa pidämme syksyn kiireaikoina kertyneitä ylityövapaita, opettajat ja oppilaat viettävät joululomaa.

Kulunut vuosi on ollut vilkas ja työntäyteinen. Kotiperuskoululaisia on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin: vuoden mittaan on ilmoittautunut lähes 400 uutta oppilasta. Verkkokursseilla äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelee jo 150 ulkomailla asuvaa suomalaista lasta ja nuorta.

On aika kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa! Joulukortissamme on katkelma suomalaisen kirjallisuuden kivijalasta, Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tuottama Seitsemän veljestä www-sivusto esittelee klassikkokirjan verkossa, uuden teknologian avulla. Laadukkaat, rauhalliset ja sisällöltään antoisat sivut, joilla viihtyvät sekä aikuiset että lapset. Suosittelen!

Virtuaalinen pikkujoulu

2006-12-11T14:22:00.000+02:00

Etäopiston Etäcafé-projektissa on kehitetty aikuisille etäopiskelijoille yhteinen tila, etäkahvila, jossa voi turinoida toisten etäopiskelijoiden ja opettajien kanssa, vaihtaa ajatuksia opiskelusta ja melkein mistä vain, esitellä omia töitään tai vaikka vain hengailla, nauttia tarjoilusta ja tutustua kuukauden kahvittelijaan. Kahvilan tarjoilijoita ovat opettajat ja asiakkaita opiskelijat. Olen reilun vuoden ajan touhunnut kahvilassa ohjaajana, tarjoilijan ja asiakkaan välimuotona, osallistuen lähinnä kirjallisuuskeskusteluihin. Ja viihtynyt! Etäcafé on kodikas ja viihtyisä virtuaalinen kohtauspaikka, jossa keskustellaan mielenkiintoisista aiheista ja jaetaan mm. lukukokemuksia tavalla, jota olen aina kaivannut.

Tällä viikolla vietämme Etäcafén henkilökunnan virtuaalista pikkujoulua chattaillen. Ajatus on houkutteleva: ei tupakansavua, lastenhoito-ongelmia eikä öistä värjöttelyä taksitolpalla. Glögimukin ja kynttilän kanssa vain työhuoneeseen. Keskustelukumppanin puheesta saa selvän, eikä tarvitse huutaa saadakseen äänensä kantamaan ravintolamelun yli pöydän toiselle puolelle. No, on perinteisessäkin pikkujoulussa toki puolensa, eikä Kansanvalistusseuran henkilökunnan pikkujoulua ole onneksi vielä siirretty verkkoon :)

Toimintasuunnitelma vai kristallipallo?

2006-12-07T13:09:00.000+02:00

Loppuvuodesta paitsi arvioidaan kuluvaa, suunnitellaan tulevaa vuotta. Uuden rehtorin myötä uudistui myös KVS-instituutin toiminnan suunnitteluprosessi. Oli hauska huomata, miten tiukasti olimme jo ehtineet tottua vanhaan kaavaan. Kun mallit käännettiin ympäri ja pakka sekoitettiin, saatiin ihka uusi taulukko, johon on keksittävä uudet sisällöt. Vanhojen kopiointi ei enää onnistu, ja ajatuksetkin on koitettava kääntää uusille raiteille. Erittäin terveellistä ja todella tarpeellista!

Mitä uutta vuosi 2007 sitten tuo Kotiperuskouluun? Toimintasuunnitelmaan kirjattiin mm. äidinkielen verkkotestistön suunnittelu yhdessä Kaukon kanssa, valtionavustuksen muuttaminen harkinnanvaraisesta yksikköperusteiseksi sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman laatiminen.

Valtionavustustavoite on herrain hallussa, mutta siihen suuntaan on asiaa jälleen ajettava. Jos valtionavustus määräytyisi oppilasmäärän mukaan, toiminnan suunnittelu ja resurssointi olisi helpompaa. Ei tarvitsisi yrittää arvailla seuraavan vuoden avustuksia eikä lobata harva se vuosi vaihtuvia, avustuksesta päättäviä virkamiehiä. Avustus ei olisi myöskään riippuvainen valtion tulo- ja menoarvion momenttien heilahteluista. Tulevan vuoden avustus jaetaan momentilta, jota on budjettiesityksessä leikattu 25 %. Jos Kotiperuskoulun valtionavustus putoaa samassa suhteessa, käy tilanne tukalaksi: oppilaita on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta resursseja vähemmän kuin vuosikymmeneen. Nyt kirjoitettua toimintasuunnitelmaa voisi käyttää pakettien täytteenä.

Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca

2006-12-05T08:52:00.000+02:00

Ajattelemme usein, että piskuiselle suomen kielelle ei ole käyttöä maailmalla, eikä sitä siksi kannata opiskella. Kielillä on kuitenkin muitakin merkityksiä kuin yhteydenpidon välinenä toimiminen. Oulun yliopiston professori Harri Mantila jakaa ympäristömme kielet niiden käyttötarkoituksen ja merkityksen kautta äidinkieleen, kansalliskieleen ja lingua francaan. Äidinkieli on kielistä se, joka kasvattaa ihmisen - ja kasvaa ihmisen mukana. Se on kuin iho, erottamaton osa meitä jokaista. Äidinkieli omaksutaan lapsuudessa ensimmäisenä, se on tunteiden ja ajattelun kieli.

Kansalliskieli puolestaan liittää meidät kulttuuriin. Kieli on kulttuurin keskeisin identiteettiä luova tekijä: siihen on koodautunut koko fyysinen elinympäristö, ilmasto, henkinen kulttuuri, historia ja kirjallisuus. Vain me suomalaiset ymmärrämme, mitä tarkoittaa impivaaralaisuus tai sampo. Mantila kirjoittaa: "Tuskin kukaan, joka ei ole nähnyt tuulen vähitellen kasaavan tietynlaista lumikeräymää aukean poikki kulkevalle tielle, voi ymmärtää verbiä kinostua."

Lingua francalla Mantila tarkoittaa työkalua, kansainvälisen yhteydenpidon kieltä. Äidinkielestä ja kansalliskielestä lingua franca eroaa olennaisesti: se on vain väline. Jos äidinkieli on iho, lingua francat ovat vaatteita, joita puemme päälle tarpeen mukaan. Nekin ovat tärkeitä, mutta eivät voi koskaan korvata ihoa.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Lähteet
Mantila, Harri: Äidinkieli, kansalliskieli ja lingua franca. Teoksessa: Eichhorn M., Helttunen A. (toim.): Kotimaana suomen kieli (Äidinkielen opettajain liitto 2004).
Skuttnabb-Kangas. Tove: Vähemmistö, kieli ja rasismi (Gaudeamus 1988)

Joulupostia maailmalle

2006-12-04T15:12:00.000+02:00

Tänä vuonna Kotiperuskoulu lähettää joulutervehdyksen lähes 300 perheeseen ympäri maailmaa. Tervehdysten lähettäminen on pitkä ketju, jossa on monta lenkkiä Oriveden Opiston kuvataideopettajasta DHL:n kuriiriin. Joulukortin upean kuvan on taiteillut kuvataideopettaja Arja Jämsä. Ulkoasun suunnitteluun osallistui koko Kansanvalistusseuran markkinointitiimi, joka lisäsi siihen jouluisen otteen Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Kortti painettiin Oriveden Kirjapainossa. Espoolaiset Kivenlahden Piilevien partiolaiset kuorittivat valmiin kortin ja mukana lähetettävät esitteet talkootyönä - kiitokset torstai-iltaisin kokoontuvalle tyttövartiolle! Kotiperuskoulun joulutervehdyksillä tuetaan näin meripartiolaisten uuden veneen hankintaa.

Päivin kanssa pakkasimme kuoret pusseihin ja nyt odottelemme kuriiria niitä noutamaan. Lopullisen jakelun oppilaiden kotiosoitteisiin hoitaa Deutsche Post Global Mail. Kauneusvirhe muuten lähes 100 % kotimaisessa joulukorttiprosessissamme, mutta joulutarjouksen ansiosta selvästi edullisempi kuin Suomen Posti :)

Factaa vai Wikiä?

2006-11-30T09:36:00.000+02:00

Virtuaalikoulupäivillä sovin lopulta Facta-Tietopalvelun käyttöönotosta Kotiperuskoulun Opit-asiakkaille. Vuoden 2007 alusta oppilaat voivat käyttää Opit-ympäristössä toimivaa, aina ajantasaista tietosanakirjaa. Factassa toimivat sähköisen median mahdollisuudet: hakutoiminnot, viittaukset tekstien välillä, äänet, kartasto, joka on liitetty yhteen tekstien kanssa jne. Uskon, että Facta palvelee nimenomaan meidän ulkomailla asuvia oppilaitamme.

Yhteisöllisesti tuotettu verkkotietosanakirja Wikipedia on sekin hieno. Mutta suomenkielinen versio on vielä vajaa, eikä vedä vertoja maksulliselle Factalle. Punaisia linkkejä (tarkoittavat sitä, että aiheesta ei vielä ole artikkelia) tulee tietoja hakiessa vastaan harmittavan usein.

Virtuaalikoulupäivillä kuultua

2006-11-29T16:56:00.000+02:00

Ensimmäistä kertaa Opetushallituksen kansallisilla virtuaalikoulupäivillä 27.-28.11.06. Kaksi tiivistä päivää innostavia luentoja ja vähän tietoa siitä, mitä nyt päättyvälle Virtuaalikoulu-hankkeelle tulee tapahtumaan: Katriina Harjulehto-Madetoja esitteli Kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa 2007-2015 ja Janne Sariola LUMOUS-ohjelmaa. Esille nousi erityisesti elinikäisen oppimisen varmistaminen sekä koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kolmiyhteys. Virtuaalikouluhankkeiden massasta nousevat ns. kärkihankkeet, joita on vähemmän, mutta joita tuetaan enemmän.

Kotiperuskoululla on neljättä vuotta "vanhanmallinen" virtuaalikouluhanke Kaukon kanssa. Hankerahoituksella on toteutettu mm. Kotiperuskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit sekä kehitetty etäopetuspedagogiikkaa. Onko tästä kärkihankkeeksi - jää nähtäväksi. Toivottavasti rahoitus kuitenkin järjestyy jatkossakin tavalla tai toisella.

Päivän sanat olivat yhteisöllinen oppiminen ja verkostoituminen. Luennot poikivat roppakaupalla ideoita Kotiperuskoulun verkkokurssien - ja varsinkin Opit-ympäristön kehittämiseksi:

- Tutkija Sanna Järvelä esitteli Learning Kit -ohjelmaa, joka opettaa tehokkaita tapoja oppia mm. alleviivaus-toiminnolla sekä mahdollisuudella tehdä omia muistiinpanoja tekstiin. Tässäpä olisi oivia työkaluja Opitiinkin!

- Yhteisöllinen oppiminen ei ole tärkeää yhteistyön vuoksi, vaan siksi, että yksilö oppii paremmin, kun oppiminen on yhteisöllistä (Sanna Järvelä). Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä verkkokurssilla? Tuli mieleen vaikkapa tehtäväannot tähän tapaan: "Lähetä kaverille sähköpostia ja selitä hänelle, mitä tarkoittaa.. Tutustu yhteen teemaan ja kerro siitä muille projektikansiossa.. Kirjoita keskustelupalstalle esimerkki, mitä tarkoittaa..." Eli ihminen oppii ITSE paremmin, kun hän joutuu selittämään asiaa muille. Pakottaa jäsentämään tietoa.

- Blogi-työkalu Opitiin! Jokaisella nettiryhmällä voisi olla oma blogi, jota jokainen vuorollaan pitää. Erinomaista, yhteisöllistä ja motivoivaa kirjoittamisharjoitusta. Pienemmät voivat kertoa blogissa vaikkapa päivän kulusta eri puolilla maailmaa, isot pitää jo oppimis- tai lukupäiväkirjaa? Yhdellä aina alustusvuoro, toisilla kommentointivuoro. Elina (Katin äitiysloman sijainen) Opitin tiskillä kertoi, miten työkalua odotellessa Opitissa voi jo tehdä blogin tapaisia juttuja: jaettu kansio, johon jokainen kirjoittaa vuorollaan. Tai keskustelupalsta. Tuntuivat Anne Rongaksen innostavan blogi-esityksen jälkeen pikkuisen vaisuilta, mutta asiaa kannattaa tutkia..

- Tästä tuli mieleen ajatus, jonka Lasse Lipponen esitti etäpettajien koulutuksessa pari viikkoa sitten: awareness-tools. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että kun kirjaudut ympäristöön, näet ketä muita on paikalla. Kun Ville Uudessa-Seelannissa tulee sisään, hän näkee, että paikalla on myös oma opettaja Suomesta, Liisa Dubaista ja Jenni Kaliforniasta. Kiva! Tämäkin pitää saada Opitiin :)