Hae nyt: Kesälukioseuran ulkosuomalaiskurssit 2010

Iloiset kasvot, hymyssä suu
pihalla tilaa ja omenapuu,
Kuortissa hauskaa pidetään
ja paljon tekemistä keksitään.

Kuortissa, Ähtärissä, Ylöjärvellä, Kuusamossa ja Haminassa pidetään taas hauskaa ensi kesänä - ja opitaan samalla suomea. Ulkosuomalaiskursseilta saat myös uusia ystäviä ja viet kotiin iloisia kesämuistoja Suomesta!

Kesälukioseuran kursseille ovat tervetulleita 7-18-vuotiaat ulkosuomalaiset lapset ja nuoret. Pienimpien leireillä suomen kieltä harjoitellaan rennosti leikkien, laulujen ja yhdessä puuhastelun yhteydessä. Nuorten kursseilla on mukana enemmän teoriaa ja kielen lisäksi opitaan kulttuuri- ja yhteiskuntatietoutta.

Lisätiedot ja hakulomake löytyvät Kesälukioseuran sivuilta. Hakuaika päättyy 20.3.2010.

Blogissa hyviä lastenkirja-arvioita

Lasten ja nuortenkirjallisuuden tutkija ja kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen on avannut verkkoon Lastenkirjahylly-blogin, jossa hän esittelee sekä uutta lasten- ja nuortenkirjallisuutta että tuttuja klassikoita.

Heikkilä-Halttunen perusti blogin vastalauseena sanoma- ja aikakauslehtien vähentyneelle lasten- ja nuortenkirjakritiikille. Blogissaan hän tarjoaa tarjoaa asiantuntevia ja paneutuvia kirja-arvioita niin uutuuksista kuin vanhoista tutuista kirjoista.

Joulukuussa Lastenkirjahyllyssä esitellään joka päivä yksi jouluaiheinen lastenkirja. Tänään vuorossa on Astrid Lindgrenin iki-ihana Melukylän joulu, josta Heikkilä-Halttunen kirjoittaa mm. näin:

Lindgrenin lapsikuvaus on saanut verrattoman tulkin Ilon Wiklandin kuvituksista. Ne tihkuvat sellaista lokoisaa lämpöä ja viihtyisyyttä, että kaakeliuunin lämmön ja kuusen tuoksun pystyy aistimaan kuvista vaivatta.

Melukylän lasten yhteisöllisyys, joulunpyhien perinteet ja lasten luonteva osallistuminen kodin moniin jouluvalmisteluihin saavat aikuisen haikailemaan jotain jo iäksi kadotetuksi uskomaansa.

Nykyisen tavarapaljouden ja joulukrääsän ahdistamaa aikuista hivelee myös Melukylän lasten arkeen kuuluva niukkuuden estetiikka. Kaikkea on sopivasti, ja lasten joululahjatoiveetkin ovat kovin vaatimattomia.

Uusia Kalevala-aiheisia verkkosivuja

Suomalainen oppii arvostamaan suomalaista kulttuuria ja perinteitä viimeistään silloin, kun hän muuttaa ulkomaille. Missään ei vietetä Suomen itsenäisyyspäivää tai Kalevalan päivää yhtä innostuneesti kuin ulkosuomalaisyhteisöissä. Myös internet avaa ulkosuomalaisille uusia ikkunoita suomalaiseen kulttuuriperintöön ja ajankohtaisiin tapahtumiin.

Kalevalaseura on avannut kaksi uutta kansalliseepostamme esittelevää verkkosivustoa: Kalevalan kulttuurihistoria ja Kalevala 175 vuotta.

Kulttuurihistoriasivustolla esitellään Kalevalan taiteellisia, aatteellisia ja poliittisia tulkintoja, niiden taustoja ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin. Sivusto on suunnattu kaikille Kalevalasta ja suomalaisesta kulttuurista kiinnostuneille. Se pohjautuu Kalevalaseuran tuottamaan ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teokseen Kalevalan kulttuurihistoria.

Kalevala 175 vuotta -sivusto esittelee puolestaan ensi vuonna vietettävää kansalliseepoksen juhlavuotta. Juhlavuoden teema on Mieleni Kalevala. Sen tavoitteena on korostaa Kalevalan tulkinnallisuutta runoelmana, innostaa suomalaisia lukemaan Kalevalaa ja esittämään siitä ennakkoluulottomasti omia tulkintoja. Juhlavuoden sivustolla on myös tapahtumakalenteri, josta löytyy Kalevalaan liittyviä tapahtumia, juhlia, seminaareja, näyttelyitä ja muita hankkeita.

Historian havinaa verkkokursseilla

Kotiperuskoulun uutuus lukuvuodelle 2009-2010 ovat Suomen historian ja yhteiskuntaopin elämykselliset verkkokurssit. Tule mukaan aikamatkalle ja selvitä, miten keskiajan Suomessa elettiin linnoissa ja tuvissa! Entä miten Joenmutkan kylän lapset Lyyli ja Tauno selvisivät espanjantaudista? Tai lähde matkalle halki Suomen ja opi samalla, miten Suomi toimii!

Kurssit on jaettu luokittain: Suomen historiaa opiskellaan luokilla 5-8 ja 9. luokalla on yhteiskuntaopin vuoro. Jos opiskelet koko historian oppimäärää, voit korvata Suomen historian osuuden verkkokurssilla. Jos opiskelet yleistä historiaa paikallisessa tai kansainvälisessä koulussa, verkkokurssilla pääset perille myös Suomen historiasta. Kukin kurssi kestää yhden lukukauden, joten vuodessa voit halutessasi suorittaa kaksi kurssia.

2009 syyskuun alussa starttaavat 5. ja 7. luokkien historian kurssit sekä yhteiskuntaopin Suomi-seikkailu. Kevätlukukaudella ovat vuorossa 6. ja 8. luokan kurssit. Yhteiskuntaopin voi suorittaa myös kevätlukukaudella. Ilmoittautumiset: www.kotiperuskoulu.fi -> Ilmoittautuminen.

Kerää roska päivässä!

Pieni nosto ihmiselle, suuri nosto ihmiskunnalle, toteaa 11-vuotias Lotta Vartola Roska päivässä -liikkeen nettisivuilla www.roskapaivassa.net.

Jokainen liikkuu mieluummin puhtaassa, roskattomassa ympäristössä. Silti roskaaminen on yleinen tapa kaikkialla maailmassa. Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu haastaa nyt kaikki ulkomailla asuvat oppilaansa mukaan keräämään vähintään roskan päivässä!

Tule mukaan liikkeeseen ja haasta ystäväsikin - Roska päivässä -sivut on käännetty jo n. 20 kielelle, mm. englanniksi, espanjaksi ja kiinaksi. Jäsenen ei tarvitse täyttää jäsenlomakkeita tai maksaa jäsenmaksuja. Riittää kun nostat päivässä yhden roskan maasta ja viet sen roskapönttöön sekä haastat mukaan vähintään yhden uuden ihmisen.

Suomea ulkosuomalaisille Suomessa!

Tule leirille puuhaamaan, suomea samalla oppimaan, makkaroitakin paistamaan ja ehkä päästään myös soutamaan!

Näin houkutellaan 7-9 vuotiaita ulkosuomalaisia lapsia Kuorttiin, Kesälukioseuran kesäkurssille. Kesälukioseura järjestää suomen kielen ja kulttuurin kursseja jälleen ensi kesänä eri puolilla Suomea, eri ikäisille lapsille ja nuorille.

Pienten leireillä suomen kieltä harjoitellaan leikkien, laulaen ja yhdessä touhuten. Nuorten kursseilla opetus on jo teoreettisempaa, mutta aina viikkoon mahtuu myös ulkoilua ja hauskoja harrastuksia.

Lue lisää Kesälukioseuran sivuilta ja tule mukaan!

Nomad kehittää ruotsinkielistä etäopetusta

Ulkomailla asuvat suomenruotsalaiset lapset ovat vihdoin saamassa oman etäopetuspalvelun. Nomadskolan tulee tarjoamaan ruotsi äidinkielenä ja suomi toisena kotimaisena kielenä opetusta verkossa.

Mielenkiintoista ja innovatiivista hanketta rahoittaa Opetushallitus ja koordinoi Distis.

Nomadilla on jo omat kotisivut, jossa voi seurata hankkeen etenemistä: www.nomadskolan.fi. Kannattaa käydä katsomassa, missä Nomad on nyt ja mihin suuntaan matka jatkuu!

Oma verkkokurssi S2-oppilaille

Kotiperuskoulun Opit-verkkokoulussa on lukuvuonna 2008-9 tarjolla oma verkkokurssi suomea toisena kielenä puhuville oppilaille. Kielikiitäjät-kurssille voivat ilmoittautua kaikki n. 2.-6.-luokkalaiset ulkosuomalaiset lapset, jotka ovat esim. syntyneet ulkomailla tai asuneet siellä niin pitkään, että suomen kielen kirjoittaminen on vaikeaa ja sanavarasto niukka.

Lukuvuonna 2007-8 verkkokoulussa oli jo mahdollista saada S2-erityisopetusta oman ikäryhmän kurssin ohella. Kokemusten ja saadun palautteen perusteella päätettiin tulevana lukuvuonna perustaa S2-oppilaille ikioma kurssi ja ryhmä.

Kielikiitäjien kurssikirjana on erityis- ja maahanmuuttajaopetukseen suunnattu Minä ja suomi - ovi seikkailuun (Opetushallitus).

Hoksaa-nettilehti haastaa nuoret tutkimaan ja kokeilemaan

Eeva Mäkelä on Saksassa asuva ulkosuomalainen tiedetoimittaja. Saksalaisiin lasten ja nuorten tiedelehtiin tutustuttuaan hän kaipasi vastaavaa suomenkielistä luettavaa lapsille. Kun sellaista ei löytynyt, hän ryhtyi tuumasta toimeen: syntyi Hoksaa-nettilehti nuorisolle.

Hoksaa on ilmainen nettilehti, joka sopii mainiosti myös ulkosuomalaisille lapsille. Juttujen lisäksi Hoksaassa on visoja, työpajoja rakennus- ja askarteluohjeineen sekä viikottain etenevä jatkokertomus, jossa seilataan 1800-luvun lopun kauppalaivalle pestatun laivapoika Oskarin matkassa yli Atlantin. Hoksaa kutsuu lukijansa mukaan tutkimaan, kokeilemaan, kyselemään ja ihmettelemään!

Hoksaa-lehden toimittaja Eeva Mäkelä on koulutukseltaa geologi, filosofian tohtori ja Tiede-lehden lukijoille tuttu vapaa tiedetoimittaja.

Kotiperuskoulu Educa-messuilla

Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma EDUCA kokoaa tuhansia opettajia ja opetusalan päättäjiä Helsingin Messukeskukseen 25.-26.1.2008. Kotiperuskoulu on mukana EDUCAssa WSOY Oppimateriaalit -osastolla (1b19) esittelemässä äidinkielen ja kirjallisuuden verkko-opetusta lauantaina 26.1. klo 13.30.

Opettaja Virpi Soini kertoo Kotiperuskoulun pienten oppilaiden etäopetuksesta verkossa. Miten verkkokurssit toimivat, millaisia ohjeita ja tehtäviä on tarjolla ja miten vuorovaikutus verkossa onnistuu, kun oppilaat ovat 7-9 -vuotiaita? Tervetuloa kuulemaan!

Waltari nyt!

Helsingin kaupungin, Nuoren Voiman Liiton ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston järjestämän valtakunnallinen Mika Waltarin juhlavuoden kirjoituskilpailu päättyy 31.3.2008.

Kilpailussa on kolme sarjaa: kaikille avoin muistelmasarja Minun Waltarini, nuorille suunnattu proosasarja Aiotko kirjailijaksi? sekä lasten sarja Kieku ja Kaiku. Kieku ja Kaiku on sarjakuvapiirtäjä Asmo Alhon ja kirjailija Mika Waltarin luoma sarjakuva, joka ilmestyi Kotiliedessä 1934–1975.

Miten Kieku ja Kaiku räppäävät tai heittävät läppää nykyslangilla? Sorvaa sarjakuvaan puhekielinen tai murteellinen kuvateksti. Sarjakuva ja kilpailuohjeet löytyvät Nuoren Voiman Liiton sivuilta: http://www.nuorenvoimanliitto.fi

Suomen historiaa verkossa

Vuodet 1808 ja 1809 kuuluvat Suomen valtiollisiin merkkivuosiin: Suomen sota alkoi 1808, Porvoon valtiopäivät kokoontuivat, Haminan rauha solmittiin, oma keskushallinto perustettiin ja autonominen Suomi syntyi 1809.

Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlan kunniaksi on avattu merkkivuosien viettoon liittyvä sivusto internetissä http://www.1809.fi. Visuaalinen sivusto tarjoaa rautaisannoksen Suomen historiaa. Tarjolla on mm. kronologinen, kuvitettu aikamatka Suomen historiaan vuosina 1154-1816. Tapahtumien kulkua voi (21.2.2008 alkaen) seurata mm. lukemalla "päivän lööppejä" vuosilta 1808 ja 1809. Lapsia varten sivustolle kootaan linkkejä lasten historia-aineistoihin. Sivuille on tulossa myös verkkopeli, jossa merkkivuosien keskeisten tapahtumien ympärille luodaan kahden sadan vuoden takainen virtuaalimaailma.

Kotiperuskoulun toimisto hiljentyy joulun viettoon ja on suljettu 24.12.2007-1.1.2008.

Suomalaisen joulun tunnelmaan voi maailmalla virittäytyä vaikkapa Kylli-tädin joulusaduilla, jotka löytyvät YLE:n elävästä arkistosta. Elävä arkisto on YLE:n mainio, kaikille avoin ja maksuton palvelu. Se tarjoaa internetin välityksellä yhteistä historiaa äänin ja kuvin; satoja tv-ohjelmia ja tuhansia radio-ohjelmia katseltavaksi ja kuunneltavaksi milloin ja missä tahansa.

Kiitos kaikille oppilaille, vanhemmille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta, rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Verkosta apua oppimisvaikeuksiin

Lukemisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksissa auttava LukiMat-verkkopalvelu on avattu. LukiMat tarjoaa sekä tietoa lukemisen ja matematiikan oppimisesta että menetelmiä ja tukea taitojen harjoitteluun. Oppimisen tutkijoiden kehittämä palvelu on suunnattu esi- ja alkuopetusikäisille lapsille. Verkkopalvelun ovat toteuttaneet Niilo Mäki -instituutti ja Jyväskylän yliopisto opetusministeriön tuella. Palvelu on osoitteessa www.lukimat.fi.

LukiMattia voivat käyttää sekä lapset että heitä tukevat opettajat ja vanhemmat. Lapset voivat harjoittaa taitojaan pelinomaisissa oppimisympäristöissä. Aikuisille suunnattu tietopalvelu avaa oppimisvaikeuksien taustaa ja auttaa niiden tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Palvelu täydentyy asteittain.

LukiMat-verkkopalvelua rakennetaan tutkimustietoon perustuvaksi. Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston muodostama tutkijayhteisö on Suomen suurin oppimisvaikeuksien monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusyksikkö.

Sosiaalista mediaa oppimassa

Viime viikolla osallistuin Otavan Opiston järjestämään uudenlaiseen koulutukseen: sosiaalisen median pajatyöskentelypäivä Otavassa avautui verkkoon ja maailmalle Ningin, Jaikun ja ConnectPro-ohjelman välityksellä. Seurasin esityksiä omalta koneeltani Merihaasta, chattasin muiden etäosallistujien kanssa, keskustelin Ningissä (http://sometu.ning.com/) ja kommentoin Jaikussa.

Vielä viikko sitten en edes tiennyt, mikä on Ning, Jaikusta puhumattakaan. Nyt käytän niitä itse enemmän tai vähemmän sujuvasti. Sosiaalinen media on parhaimmillaan juuri tällaista: helppokäyttöistä, vaivattomasti haltuunotettavaa ja toimivaa. Kynnys ottaa käyttöön uusia juttuja on matala eikä oppiminen edellytä kursseja tai koulutusta - ripaus kokeilunhalua ja uteliaisuutta riittää.

Suomenkielisessä wikipediassa ei vielä ole Ningin määritelmää, mutta englanninkielisestä se jo löytyy: Ning is an online platform for creating social websites and social networks. Ning on siis verkkoalusta, jolla voi luoda oman sosiaalisen verkoston tai yhteisön Facebookin tyyliin. Facebookista Ning eroaa käsittääkseni siinä, että se on usein yhden henkilön, yhteisön tai asian ympärille koottu verkosto.

Jaiku puolestaan on palvelu, jonka avulla voi pitää yhteyttä ystäviin tai verkoston jäseniin ympäri maailmaa. Siitä on käytetty myös nimitystä sosiaalinen mikrobloggauspalvelu. Perusidea on yksinkertainen: Jaikuun kirjoitetaan lyhyitä viestejä, jaikuja. Jaikuja voi kirjoittaa web-sivulta tai puhelimeen asennettavan Jaiku-ohjelman kautta. Viestejä voi kommentoida ja ne kerääntyvät käyttäjän sivulle virraksi, jota ystävät voivat seurata.

Etäopetuksen kehittämisen näkökulmasta sosiaalisen median sovellukset ovat erityisen kiinnostavia. Parhaimmillaan ne voivat lisätä kaukana toisistaan asuvien oppilaiden yhteisöllisyyttä ja parantaa oppimista. Pahimmillaan niistä tulee aikasyöppöjä - virtuaaliverkostot koukuttavat tehokkaasti ja monet viettävät niissä suuren osan valveillaoloajastaan. Joka tapauksessa ilmiö on mielenkiintoinen eikä sitä voi ohittaa. Se on jo osa nuorten arkea, siksi meidän vanhempienkin kannattaa siihen tutustua.

Hyvä suomen kieli!

Uudessa Parnasso-lehdessä (5/2007) fennougristiikan tutkija Janne Saarikivi romuttaa vakiintuneet käsityksemme siitä, että suomen kieli on uhanalainen, pieni ja mitätön kieli. Väitteensä tueksi Saarikivi lataa kiistattomia faktoja. Maailman 6 000 kielestä suomen kieli on puhujamäärältään noin sadas. Ainakin 98 % maailman kielistä on siis pienempiä.

Jos kieliä arvioidaan tekstimassojen laajuudella, suomen kieli on vielä suurempi. Kymmenen vuotta sitten Suomi oli julkaistujen kirjojen määrällä mitattuna 19. sijalla maailmassa. Hesarin arkilevikki päihittää mm. Ranskan johtavan sanomalehden Le Monden levikin ja on lähes sama kuin Saksan suurimmalla laatulehdellä, Süddeutsche Zeitungilla. Wikipediassa suomen kieli on 13. suurin.

Saarikivi kirjoittaa: "Tekstien laajuudella ja monipuolisuudella mitattuna suomen kieli on siis maailman parin-kolmenkymmenen suurimman joukossa. Yhdelläkään kielellä ei pärjää 'maailmalla'. Maailmassa sen sijaan pärjää suomen kielellä uskomattoman hyvin." Suomen kielellä on mahdollista opiskella ja lukea melkein mitä vain, hankkia laaja maailmankuva ja tulla todella viisaaksi.

Tällaisesta äidinkielestä kannattaa olla ylpeä ja sitä kannattaa vaalia. Hyvä suomi!

Terveisiä ekspatriaattimessuilta

Suomen kolmannet Expat Fair Finland -messut järjestettiin 28.-29.9.07 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Näytteilleasettajat tarjosivat ekspatriaateille suunnattuja tuotteita ja palveluja vientiautoista etäopiskelumahdollisuuksiin. Seminaariohjelmasta löytyi tietoiskuja vaikkapa au pairiksi haluaville tai EU:n toimielimiin töihin pyrkiville.

Kotiperuskoulu oli tällä kertaa mukana yhteisellä osastolla Otavan Opiston nettilukion kanssa. Moni Kotiperuskoulusta päättötodistuksen saanut ulkomailla asuva nuori jatkaa opiskelua jossakin Suomen monista etälukioista. Nettilukio poikkeaa muista etälukioista siinä, että opinnot voi aloittaa milloin vain ja jokainen opiskelija voi edetä oman aikataulunsa mukaan. Koulu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Etälukioista ja niiden tarjonnasta lisätietoja kaipaavan kannattaa käydä surffailemassa myös etälukioiden verkoston sivuilla.

Tervetuloa verkkokursseille!

Kotiperuskoulun syyslukukausi alkaa toden teolla maanantaina, 3.9., kun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit Opit-ympäristössä käynnistyvät. Yli 100 lasta ja nuorta eri puolilta maailmaa on jo ilmoittautunut mukaan.

Tänä vuonna verkkokursseilla kokeillaan suomi toisena kielenä (= S2) erityisopetusta. Monet Kotiperuskoulun oppilaista ovat syntyneet ulkomailla tai asuneet siellä niin kauan, että suomi ei enää ole äidinkieli, vaan toinen kieli: sitä puhutaan sujuvasti, mutta kirjoittaminen on vaikeaa. Suomen kielen kirjainten ja äänteiden vastaavuus on hukassa, eikä sanojen taivuttaminen onnistu.

S2-tukea tarvitsevilla oppilailla on nyt käytössään erityisopettaja ja Kielikiitäjät-"luokka", jossa he voivat tarvittaessa hioa kirjoittamisen taitojaan. Muun ajan he osallistuvat oman "kotiluokkansa" keskusteluihin ja tekevät samoja tehtäviä kuin muutkin saman ikäiset verkko-oppilaat.

S2-erityisopetus avaa verkkokurssien ovet niillekin, joita äidinkielen opiskelu on ehkä aikaisemmin arveluttanut. Tervetuloa kaikki oppimaan kieltä hauskalla tavalla yhdessä kavereiden kanssa - Kotiperuskoulun Opit-koulussa kohtaavat tänäkin vuonna Kirjakarhut, Sanasiilit, Tekstitapiirit ja muut mukavat ryhmät!

Kesäkuulumisia

Toukokuu toi tullessaan kesän! Varhainen ja lämmin alkukesä on lämmittänyt uimavedet, kypsyttänyt varhaisperunat - ja tuonut ensimmäiset ulkosuomalaiset kesälomille koti-Suomeen.

Kotiperuskoulun toimistossa eletään kesällä vilkasta sesonkiaikaa: uudet oppilaat ilmoittautuvat ja lähtevät maailmalle, entiset siirtyvät seuraavalle luokalle. Todistuksia kirjoitetaan ja paketteja lähetetään parissa kuukaudessa yhtä paljon kuin muun vuoden aikana yhteensä.

Tulitpa käymään koko perheen voimin tai piipahdatpa ohimennen matkalla lentokentälle, sovithan aina vierailuajan etukäteen. Kahden hengen toimistomme kutistuu kesälomien ajaksi puoleen, mutta päivystys pelaa koko kesän muutamaa perjantaita lukuunottamatta.

Leppoisaa kesää uusille ja vanhoille asiakkaille, oppilaille ja opettajille!

Yksinäisen ritarin syndrooma

Kävimme taas vaihteeksi opetusministeriössä keskustelemassa Kotiperuskoulun rahoituksesta. Tavoitteena on päästä harkinnanvaraisesta rahoituksesta yksikköhintaiseen. Harkinnanvarainen avustus on aina arvoitus: kun momentti muuttuu, päättävät virkamiehet vaihtuvat ja hallinnon organisaatiot uudistuvat, rahoitustarve on perusteltava aina uudelleen. Yksikköhintainen avustus kiinnittyisi toiminnan volyymiin: mitä enemmän oppilaita ja opetusta, sitä enemmän avustusta.

Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun asiasta valtion virkamiesten kanssa keskustellaan. Keskustelun edetessä tuli kovin yksinäinen olo: kun oppilaat tulevat koko maasta, toiminta on vapaaehtoista, opiskeltavien aineiden määrä vaihtelee, eikä alalla ole muita isoja toimijoita, edun ajaminen on yksinäistä puuhaa. Byrokratian koneisto ei tunnu taipuvan vapaaehtoisen, ei-oppivelvollisten peruskouluikäisten etäopetuksen tukemiseen muuten kuin harkinnanvaraisella ja hankerahoituksella.

Kotiperuskoulu palvelee nopeasti kasvavaa oppilasjoukkoa, joka elää kansainvälisesti liikkuvaa lapsuutta. Toiminnan tarve tunnustetaan - mutta milloin tunnustus etenee myötätuntoisista puheista lainsäädännön ja rahoituksen tasolle?