Suomen kielen isän, Mikael Agricolan kuolemasta on kulunut 450 vuotta. Juhlavuoden teemana on Oma kieli, oma mieli. Kielellä on erityinen merkitys oman kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä, todetaan juhlavuoden sivuilla www.agricola2007.fi.
Meille kotimaassa asuville oma kieli ja kulttuuri ovat itsestäänselvyyksiä, joita äidytään kehumaan ja arvostamaan vain juhlapuheissa. Ulkosuomalaiselle oman kielen, kulttuurin ja identiteetin merkitys on omakohtainen, tärkeä, usein kipeäkin asia. Kun omaa kieltä ei kuule päivittäin, sitä oppii arvostamaan. Tutuista ruoka-aineista tulee harvinaista herkkua, suomalaisia juhlia ja perinteitä vaalitaan kuin hauraita, arvokkaita perintökalleuksia. Toisesta suomalaisesta tulee paras ystävä, olipa hän muuten minkälainen ihminen tahansa. Saman kielen puhuminen ei tarkoita vain yhteisiä sanoja, vaan kieleen on koodautunut koko ilmastomme, maantieteemme, historiamme, kultturimme ja kansalliset ominaispiirteemme. Sanat ovat täynnä merkityksiä, jotka vain toinen suomalainen voi täysin ymmärtää.
Agricola loi suomen kirjakielen ja keksi uusia sanoja. Juhlavuoden yhtenä hankkeena onkin 9-17-vuotiaille nuorille suunnattu sanakilpailu Yxi, Caxi, Colme. Kilpailussa nuorilla on mahdollisuus tunnustella suomen kielen sanoja ja pohtia tutuissa sanoissa piileviä merkityksiä. Kilpailun toisessa sarjassa keksitään olemassa oleville asioille tai ilmiöille uusia sanoja, toisessa vierasperäisille sanoille suomenkielisiä vastineita. Voisiko sauna olla kuumio, entä mitä curling olisi suomeksi? Lisätietoja kilpailusta esim. Nuoren Voiman Liiton sivuilta.
Wednesday, February 28, 2007
Tuesday, February 13, 2007
Miten kiire kesytetään?
Kotiperuskoulun ja Kansanvalistusseuran etäopiston opettajat kokoontuivat viikonloppuna Tampereelle kesyttämään kiirettä ja pohtimaan työssä jaksamista. Opimme, että kiire ei katoa tehostamalla ajanhallintajärjestelmää, vaan syitä on etsittävä syvemmältä: arvoista, asenteista ja uskomuksista.
Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.
Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.
Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.
Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.
Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.
Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.
Thursday, January 25, 2007
Kirjaston HelMassa maailmalla
Vantaan kirjastotoimi on aloittanut ulkomailla asuville lapsiperheille suunnatun HelMet maailmalla eli HelMa-palvelun. Pääkaupunkiseudun kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjaston, jolla on laajat kokoelmat ja yhteinen aineistohaku internetissä (www.helmet.fi). Nämä kokoelmat ovat nyt myös ulkomailla asuvien perheiden ulottuvilla.
HelMa-palvelu tukee ulkomailla asuvien lasten suomen kielen taitoa, äidinkielen opiskelua ja lukuharrastusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu ei enää jää kiinni ainakaan suomenkielisten kirjojen saatavuudesta.
HelMa-palvelua voi käyttää jokainen ulkomailla asuva suomalainen. Asiakkaan ei tarvitse olla HelMet-kirjastoyhteistyötä tekevän kunnan asukas eikä hänellä tarvitse olla osoitetta Suomessa. HelMet-kirjastokortti sen sijaan tarvitaan, joten se kannattaa hankkia viimeistään seuraavalla Suomen lomalla.
Vantaan kirjastotoimelta HelMa-palvelu on kulttuuriteko. Suurkiitos ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten puolesta HelMa-palvelun kehittäneille Vantaan kirjaston informaatikoille!
HelMa-palvelu tukee ulkomailla asuvien lasten suomen kielen taitoa, äidinkielen opiskelua ja lukuharrastusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu ei enää jää kiinni ainakaan suomenkielisten kirjojen saatavuudesta.
HelMa-palvelua voi käyttää jokainen ulkomailla asuva suomalainen. Asiakkaan ei tarvitse olla HelMet-kirjastoyhteistyötä tekevän kunnan asukas eikä hänellä tarvitse olla osoitetta Suomessa. HelMet-kirjastokortti sen sijaan tarvitaan, joten se kannattaa hankkia viimeistään seuraavalla Suomen lomalla.
Vantaan kirjastotoimelta HelMa-palvelu on kulttuuriteko. Suurkiitos ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten puolesta HelMa-palvelun kehittäneille Vantaan kirjaston informaatikoille!
Wednesday, January 24, 2007
Finntastic Virtual Kids!
Dubain suomalaisyhteisössä on keksitty uusi tapa opiskella äidinkieltä. Dubain kansainvälisen DIA-koulun oppilaat kokoontuvat sunnuntai-iltapäivisin koulun tietokoneiden ääreen ja kirjautuvat Opitiin, Kotiperuskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokursseille. Osallistumisprosentti Fintastic Virtual Kids -kerhossa on lähes aina täydet 100, ja myös vanhemmat ovat innokkaasti mukana toiminnassa.
- Joukkohenki kannustaa opiskelemaan äidinkieltä aivan eri tavalla kuin yksin paahtamalla kotona. Oppimiseen on tullut ryhtiä, kertoo Finntastic Virtual Kidsin puuhanainen Christina Suomi.
DIA-koulun muistakin maista tulevat oppilaat opiskelevat äidinkieltään, mutta suomalaiset ovat ainoita, joilla homma hoituu virtuaalisesti verkkokoulussa. Niin kansainvälisessä yhteisössä kuin Dubai tällainen edelläkävijän asema vahvistaa varmasti positiivista mielikuvaa Suomesta koulutuksen mallimaana.
Onnea ja menestystä Dubain aktiivisille kerholaisille!
- Joukkohenki kannustaa opiskelemaan äidinkieltä aivan eri tavalla kuin yksin paahtamalla kotona. Oppimiseen on tullut ryhtiä, kertoo Finntastic Virtual Kidsin puuhanainen Christina Suomi.
DIA-koulun muistakin maista tulevat oppilaat opiskelevat äidinkieltään, mutta suomalaiset ovat ainoita, joilla homma hoituu virtuaalisesti verkkokoulussa. Niin kansainvälisessä yhteisössä kuin Dubai tällainen edelläkävijän asema vahvistaa varmasti positiivista mielikuvaa Suomesta koulutuksen mallimaana.
Onnea ja menestystä Dubain aktiivisille kerholaisille!
Friday, January 19, 2007
Nuorten mediamaailmoissa
Viime viikolla Tampereella, Opekon Lasten ja nuorten etäopetuksen kurssilla pääsimme Kotiperuskoulun verkko-opettajien kanssa itse asiaan: mesettämään, habottamaan ja irkkaamaan.. Opettajat olivat todellisia asiantuntijoita: lukiolaisia, jotka elävät uuden median ja pelien keskellä päivittäin. Ei mitään nörttejä, vaan valloittavia, asiastaan innostuneita ja osaavia nuoria.
Habbohotellin ja Irc-gallerian käytävillä surffaillessamme mietimme tietysti kuumeisesti, miten näitä nuorten jokapäiväiseen vapaa-aikaan ja keskinäiseen yhteydenpitoon kuuluvia välineitä voisi käyttää hyväksi myös opetuksessa? Mitä me opettajat ja koulutuksen suunnittelijat voisimme oppia siitä, miten nuoret toimivat verkossa? Nuorten medioiden avainsana on yhteisöllisyys: kaikki tapahtuu verkostoissa ja suhteessa toisiin käyttäjiin. Tämä on tärkeää myös oppimisessa: yhdessä tietoa rakentamalla ja jakamalla oppii enemmän ja paremmin kuin yksin puurtamalla.
Kokeilimme myös hittipeli World of Warcraftia, joka rakentuu upean fantasiamaailman ympärille. Pelaajat rakentavat itselleen hahmon, joka saa tehtäviä ja taistelee toisen mantereen olentoja vastaan. Satunnaisen katsojan silmiin iski tässäkin pelissä jatkuva tappelu ja toisten olentojen mätkiminen. Kunpa tällaisen visuaalisesti korkeatasoisen pelimaailman voisi valjastaa opetustarkoituksiin: peli veisi lapsen antiikin roomaan tai muinaiseen egyptiin, jossa vastaan tulisi tehtäviä, joissa mätkimisen sijaan ratkaistaisiin arvoituksia, etsittäisiin aarteita, tutkittaisiin faaraoiden hautoja jne. Mahtava mahdollisuus eläytyä muinaisina aikoina eläneiden ihmisten maailmaan ja oppia historiaa - ehkä tällainen peli on jo olemassa?
Habbohotellin ja Irc-gallerian käytävillä surffaillessamme mietimme tietysti kuumeisesti, miten näitä nuorten jokapäiväiseen vapaa-aikaan ja keskinäiseen yhteydenpitoon kuuluvia välineitä voisi käyttää hyväksi myös opetuksessa? Mitä me opettajat ja koulutuksen suunnittelijat voisimme oppia siitä, miten nuoret toimivat verkossa? Nuorten medioiden avainsana on yhteisöllisyys: kaikki tapahtuu verkostoissa ja suhteessa toisiin käyttäjiin. Tämä on tärkeää myös oppimisessa: yhdessä tietoa rakentamalla ja jakamalla oppii enemmän ja paremmin kuin yksin puurtamalla.
Kokeilimme myös hittipeli World of Warcraftia, joka rakentuu upean fantasiamaailman ympärille. Pelaajat rakentavat itselleen hahmon, joka saa tehtäviä ja taistelee toisen mantereen olentoja vastaan. Satunnaisen katsojan silmiin iski tässäkin pelissä jatkuva tappelu ja toisten olentojen mätkiminen. Kunpa tällaisen visuaalisesti korkeatasoisen pelimaailman voisi valjastaa opetustarkoituksiin: peli veisi lapsen antiikin roomaan tai muinaiseen egyptiin, jossa vastaan tulisi tehtäviä, joissa mätkimisen sijaan ratkaistaisiin arvoituksia, etsittäisiin aarteita, tutkittaisiin faaraoiden hautoja jne. Mahtava mahdollisuus eläytyä muinaisina aikoina eläneiden ihmisten maailmaan ja oppia historiaa - ehkä tällainen peli on jo olemassa?
Monday, January 15, 2007
Uruguay-ilta Kotiperuskoulussa
Viime perjantaina matkasimme Kotiperuskoulun opettajien kanssa Merihaasta Uruguayhin! Matkaoppaina toimivat Uruguayssa Metsä-Botnian työntekjöiden lapsia opettavat Teemu Heino ja Pirjo Seikkula. Kotiperuskoululaisia Uruguayssa on parikymmentä, lukiolaiset opiskelevat Otavan Opiston nettilukiossa.
Sellutehdaspaikkakunta Fray Bentosin suomalainen koulu toimii katolisen Colegio Laureles -koulun tiloissa. Oppilaat osallistuvat Laureles-koulun liikunnan, musiikin ja kuvataiteen tunneille, lukuaineita opiskellaan suomalaisten opettajien ohjauksessa suomalaisen opetussuunnitelman mukaan.
Teemun ja Pirjon johdolla saimme rautaisannoksen tietoa paitsi opiskelusta ja opettamisesta Fray Bentosissa, myös Uruguaysta maana - ja erityisesti sellutehtaan myötä kiristyneistä Uruguayn ja Argentiinan suhteista. Uruguay on Etelä-Amerikan maista poikkeuksellinen pienten tuloerojen ja turvallisuuden vuoksi. Kun monissa Etelä-Amerikan maissa autoja varastetaan ajosta, Uruguayssa voi huoleti jättää auton kadun varteen lukitsematta. Talojakaan ei juuri lukita, ja jalkaisin liikkuminen on turvallista pimeälläkin.
Suurin osa Uruguaysta on pampaa: loivasti kumpuilevaa tasankoa, joka soveltuu erinomaisesti karjankasvatukseen. Maailman paras pihviliha tuleekin Etelä-Amerikan pampa-alueilta. Väestöstä suurin osa saa elantonsa maataloudesta.
Botnian sellutehdas nousee Argentiinan ja Uruguayn rajajoen varrelle, n. 20 000 asukkaan Fray Bentosin pikkukaupunkiin. Argentiinalaiset pelkäävät sellutehtaan ympäristöhaittoja ja joen saastumista ja kampanjoivat ahkerasti Botniaa vastaan. Toistaiseksi vastarinta ei ole hidastanut rakennustöitä, sen sijaan se on kiristänyt kansojen välisiä suhteita. Rajajoen molempien rantojen asukkaiden ennen hyvin tiivis yhteiselo on historiaa, sillä argentiinalaiset ovat sulkeneet mm. Fray Bentosin kohdalla olevan, joen yli vievän sillan.
Uruguaylle Botnian sellutehdas puolestaan on taivaan lahja. Sen työllistävä vaikutus on Uruguayn mittakaavassa huikea: parhaillaan tehdasta rakentaa 5 000 työntekijää. Sellua tullaan keittämään eukalyptuspuusta, joka ei kuulu Uruguayn luonnonvaraisiin puihin, mutta menestyy hyvin kosteassa ja lauhkeassa ilmastossa. Se kasvaa nopeasti: 8-10 vuoden ikäiset puut ovat valmiita korjattaviksi. Ei ihme, että selluteollisuus hakeutuu Suomesta ulkomaille. Suomessa puun kasvu selluteollisuuden käyttämäksi kuitupuuksi kestää 20-40 vuotta.
Kiitos vielä Teemulle ja Pirjolle tuikimielenkiintoisesta esityksestä ja Kotiperuskoulun opettajille runsaasta ja innostuneesta osallistumisesta!
Sellutehdaspaikkakunta Fray Bentosin suomalainen koulu toimii katolisen Colegio Laureles -koulun tiloissa. Oppilaat osallistuvat Laureles-koulun liikunnan, musiikin ja kuvataiteen tunneille, lukuaineita opiskellaan suomalaisten opettajien ohjauksessa suomalaisen opetussuunnitelman mukaan.
Teemun ja Pirjon johdolla saimme rautaisannoksen tietoa paitsi opiskelusta ja opettamisesta Fray Bentosissa, myös Uruguaysta maana - ja erityisesti sellutehtaan myötä kiristyneistä Uruguayn ja Argentiinan suhteista. Uruguay on Etelä-Amerikan maista poikkeuksellinen pienten tuloerojen ja turvallisuuden vuoksi. Kun monissa Etelä-Amerikan maissa autoja varastetaan ajosta, Uruguayssa voi huoleti jättää auton kadun varteen lukitsematta. Talojakaan ei juuri lukita, ja jalkaisin liikkuminen on turvallista pimeälläkin.
Suurin osa Uruguaysta on pampaa: loivasti kumpuilevaa tasankoa, joka soveltuu erinomaisesti karjankasvatukseen. Maailman paras pihviliha tuleekin Etelä-Amerikan pampa-alueilta. Väestöstä suurin osa saa elantonsa maataloudesta.
Botnian sellutehdas nousee Argentiinan ja Uruguayn rajajoen varrelle, n. 20 000 asukkaan Fray Bentosin pikkukaupunkiin. Argentiinalaiset pelkäävät sellutehtaan ympäristöhaittoja ja joen saastumista ja kampanjoivat ahkerasti Botniaa vastaan. Toistaiseksi vastarinta ei ole hidastanut rakennustöitä, sen sijaan se on kiristänyt kansojen välisiä suhteita. Rajajoen molempien rantojen asukkaiden ennen hyvin tiivis yhteiselo on historiaa, sillä argentiinalaiset ovat sulkeneet mm. Fray Bentosin kohdalla olevan, joen yli vievän sillan.
Uruguaylle Botnian sellutehdas puolestaan on taivaan lahja. Sen työllistävä vaikutus on Uruguayn mittakaavassa huikea: parhaillaan tehdasta rakentaa 5 000 työntekijää. Sellua tullaan keittämään eukalyptuspuusta, joka ei kuulu Uruguayn luonnonvaraisiin puihin, mutta menestyy hyvin kosteassa ja lauhkeassa ilmastossa. Se kasvaa nopeasti: 8-10 vuoden ikäiset puut ovat valmiita korjattaviksi. Ei ihme, että selluteollisuus hakeutuu Suomesta ulkomaille. Suomessa puun kasvu selluteollisuuden käyttämäksi kuitupuuksi kestää 20-40 vuotta.
Kiitos vielä Teemulle ja Pirjolle tuikimielenkiintoisesta esityksestä ja Kotiperuskoulun opettajille runsaasta ja innostuneesta osallistumisesta!
Tuesday, December 19, 2006
Joulurauhaa
Kotiperuskoulu rauhoittuu joulun viettoon. Toimistossa pidämme syksyn kiireaikoina kertyneitä ylityövapaita, opettajat ja oppilaat viettävät joululomaa.
Kulunut vuosi on ollut vilkas ja työntäyteinen. Kotiperuskoululaisia on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin: vuoden mittaan on ilmoittautunut lähes 400 uutta oppilasta. Verkkokursseilla äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelee jo 150 ulkomailla asuvaa suomalaista lasta ja nuorta.
On aika kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa! Joulukortissamme on katkelma suomalaisen kirjallisuuden kivijalasta, Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tuottama Seitsemän veljestä www-sivusto esittelee klassikkokirjan verkossa, uuden teknologian avulla. Laadukkaat, rauhalliset ja sisällöltään antoisat sivut, joilla viihtyvät sekä aikuiset että lapset. Suosittelen!
Kulunut vuosi on ollut vilkas ja työntäyteinen. Kotiperuskoululaisia on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin: vuoden mittaan on ilmoittautunut lähes 400 uutta oppilasta. Verkkokursseilla äidinkieltä ja kirjallisuutta opiskelee jo 150 ulkomailla asuvaa suomalaista lasta ja nuorta.
On aika kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa! Joulukortissamme on katkelma suomalaisen kirjallisuuden kivijalasta, Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Nurmijärven kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tuottama Seitsemän veljestä www-sivusto esittelee klassikkokirjan verkossa, uuden teknologian avulla. Laadukkaat, rauhalliset ja sisällöltään antoisat sivut, joilla viihtyvät sekä aikuiset että lapset. Suosittelen!
Subscribe to:
Posts (Atom)
