Tervetuloa verkkokursseille!

Kotiperuskoulun syyslukukausi alkaa toden teolla maanantaina, 3.9., kun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit Opit-ympäristössä käynnistyvät. Yli 100 lasta ja nuorta eri puolilta maailmaa on jo ilmoittautunut mukaan.

Tänä vuonna verkkokursseilla kokeillaan suomi toisena kielenä (= S2) erityisopetusta. Monet Kotiperuskoulun oppilaista ovat syntyneet ulkomailla tai asuneet siellä niin kauan, että suomi ei enää ole äidinkieli, vaan toinen kieli: sitä puhutaan sujuvasti, mutta kirjoittaminen on vaikeaa. Suomen kielen kirjainten ja äänteiden vastaavuus on hukassa, eikä sanojen taivuttaminen onnistu.

S2-tukea tarvitsevilla oppilailla on nyt käytössään erityisopettaja ja Kielikiitäjät-"luokka", jossa he voivat tarvittaessa hioa kirjoittamisen taitojaan. Muun ajan he osallistuvat oman "kotiluokkansa" keskusteluihin ja tekevät samoja tehtäviä kuin muutkin saman ikäiset verkko-oppilaat.

S2-erityisopetus avaa verkkokurssien ovet niillekin, joita äidinkielen opiskelu on ehkä aikaisemmin arveluttanut. Tervetuloa kaikki oppimaan kieltä hauskalla tavalla yhdessä kavereiden kanssa - Kotiperuskoulun Opit-koulussa kohtaavat tänäkin vuonna Kirjakarhut, Sanasiilit, Tekstitapiirit ja muut mukavat ryhmät!

Kesäkuulumisia

Toukokuu toi tullessaan kesän! Varhainen ja lämmin alkukesä on lämmittänyt uimavedet, kypsyttänyt varhaisperunat - ja tuonut ensimmäiset ulkosuomalaiset kesälomille koti-Suomeen.

Kotiperuskoulun toimistossa eletään kesällä vilkasta sesonkiaikaa: uudet oppilaat ilmoittautuvat ja lähtevät maailmalle, entiset siirtyvät seuraavalle luokalle. Todistuksia kirjoitetaan ja paketteja lähetetään parissa kuukaudessa yhtä paljon kuin muun vuoden aikana yhteensä.

Tulitpa käymään koko perheen voimin tai piipahdatpa ohimennen matkalla lentokentälle, sovithan aina vierailuajan etukäteen. Kahden hengen toimistomme kutistuu kesälomien ajaksi puoleen, mutta päivystys pelaa koko kesän muutamaa perjantaita lukuunottamatta.

Leppoisaa kesää uusille ja vanhoille asiakkaille, oppilaille ja opettajille!

Yksinäisen ritarin syndrooma

Kävimme taas vaihteeksi opetusministeriössä keskustelemassa Kotiperuskoulun rahoituksesta. Tavoitteena on päästä harkinnanvaraisesta rahoituksesta yksikköhintaiseen. Harkinnanvarainen avustus on aina arvoitus: kun momentti muuttuu, päättävät virkamiehet vaihtuvat ja hallinnon organisaatiot uudistuvat, rahoitustarve on perusteltava aina uudelleen. Yksikköhintainen avustus kiinnittyisi toiminnan volyymiin: mitä enemmän oppilaita ja opetusta, sitä enemmän avustusta.

Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun asiasta valtion virkamiesten kanssa keskustellaan. Keskustelun edetessä tuli kovin yksinäinen olo: kun oppilaat tulevat koko maasta, toiminta on vapaaehtoista, opiskeltavien aineiden määrä vaihtelee, eikä alalla ole muita isoja toimijoita, edun ajaminen on yksinäistä puuhaa. Byrokratian koneisto ei tunnu taipuvan vapaaehtoisen, ei-oppivelvollisten peruskouluikäisten etäopetuksen tukemiseen muuten kuin harkinnanvaraisella ja hankerahoituksella.

Kotiperuskoulu palvelee nopeasti kasvavaa oppilasjoukkoa, joka elää kansainvälisesti liikkuvaa lapsuutta. Toiminnan tarve tunnustetaan - mutta milloin tunnustus etenee myötätuntoisista puheista lainsäädännön ja rahoituksen tasolle?

Siirtonaisena maailmalla

Lähes 90 % ulkomaankomennukselle lähtevistä työntekijöistä on yhä miehiä. Heidän mukanaan muuttaa kuitenkin usein koko perhe: vaimo ja lapset. FT Annika Oksanen on selvittänyt mukana muuttavien puolisoiden asemaa ja kokemuksia sosiaalityön väitöstutkimuksessaan Siirtonaisena Singaporessa.

Aihetta käsiteltiin eilen keskiviikkona myös TV 2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa, jossa Oksasen lisäksi haastateltiin kahta ulkomaille miehen työn mukana muuttanutta puolisoa, teemana parisuhde komennuksella. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on suomalaisnaisen identiteetille niin tärkeä, että kotirouvan elämä ulkomailla aiheuttaa sisäisen hämmennyksen ja pudotuksen sosiaaliseen tyhjiöön. Tyhjiöstä puuttuvat suvun ja ystävien turvaverkostot, joihin tukeutua kriisitilanteissa.

Yrityksille komennusperheiden tukeminen on auennut kylmien taloudellisten faktojen kautta. Jos perhe ei uuteen asuinmaahan ja elämäntilanteeseen sopeudu, komennus saattaa keskeytyä. Ja pieleen mennyt komennus tulee yritykselle kalliiksi. On siis kannattavaa satsata koko perheen hyvinvointiin: lasten koulutukseen, puolison kielikurssiin, kotiapulaisen palkkaan yms. Mutta miten mahtaa käydä ulkomaille muuttavan puolison eläketurvan? Joko yritykset kustantavat vapaaehtoiset eläkemaksut mukana muuttavalle puolisolle, joka luopuu omasta työurastaan ja sen mukana tulevasta eläkekertymästä?

Hyvää naistenpäivää kaikille sekä kotimaassa että ulkomailla!

Oma kieli, oma mieli

Suomen kielen isän, Mikael Agricolan kuolemasta on kulunut 450 vuotta. Juhlavuoden teemana on Oma kieli, oma mieli. Kielellä on erityinen merkitys oman kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä, todetaan juhlavuoden sivuilla www.agricola2007.fi.

Meille kotimaassa asuville oma kieli ja kulttuuri ovat itsestäänselvyyksiä, joita äidytään kehumaan ja arvostamaan vain juhlapuheissa. Ulkosuomalaiselle oman kielen, kulttuurin ja identiteetin merkitys on omakohtainen, tärkeä, usein kipeäkin asia. Kun omaa kieltä ei kuule päivittäin, sitä oppii arvostamaan. Tutuista ruoka-aineista tulee harvinaista herkkua, suomalaisia juhlia ja perinteitä vaalitaan kuin hauraita, arvokkaita perintökalleuksia. Toisesta suomalaisesta tulee paras ystävä, olipa hän muuten minkälainen ihminen tahansa. Saman kielen puhuminen ei tarkoita vain yhteisiä sanoja, vaan kieleen on koodautunut koko ilmastomme, maantieteemme, historiamme, kultturimme ja kansalliset ominaispiirteemme. Sanat ovat täynnä merkityksiä, jotka vain toinen suomalainen voi täysin ymmärtää.

Agricola loi suomen kirjakielen ja keksi uusia sanoja. Juhlavuoden yhtenä hankkeena onkin 9-17-vuotiaille nuorille suunnattu sanakilpailu Yxi, Caxi, Colme. Kilpailussa nuorilla on mahdollisuus tunnustella suomen kielen sanoja ja pohtia tutuissa sanoissa piileviä merkityksiä. Kilpailun toisessa sarjassa keksitään olemassa oleville asioille tai ilmiöille uusia sanoja, toisessa vierasperäisille sanoille suomenkielisiä vastineita. Voisiko sauna olla kuumio, entä mitä curling olisi suomeksi? Lisätietoja kilpailusta esim. Nuoren Voiman Liiton sivuilta.

Miten kiire kesytetään?

Kotiperuskoulun ja Kansanvalistusseuran etäopiston opettajat kokoontuivat viikonloppuna Tampereelle kesyttämään kiirettä ja pohtimaan työssä jaksamista. Opimme, että kiire ei katoa tehostamalla ajanhallintajärjestelmää, vaan syitä on etsittävä syvemmältä: arvoista, asenteista ja uskomuksista.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.

Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.

Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.

Kirjaston HelMassa maailmalla

Vantaan kirjastotoimi on aloittanut ulkomailla asuville lapsiperheille suunnatun HelMet maailmalla eli HelMa-palvelun. Pääkaupunkiseudun kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjaston, jolla on laajat kokoelmat ja yhteinen aineistohaku internetissä (www.helmet.fi). Nämä kokoelmat ovat nyt myös ulkomailla asuvien perheiden ulottuvilla.

HelMa-palvelu tukee ulkomailla asuvien lasten suomen kielen taitoa, äidinkielen opiskelua ja lukuharrastusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu ei enää jää kiinni ainakaan suomenkielisten kirjojen saatavuudesta.

HelMa-palvelua voi käyttää jokainen ulkomailla asuva suomalainen. Asiakkaan ei tarvitse olla HelMet-kirjastoyhteistyötä tekevän kunnan asukas eikä hänellä tarvitse olla osoitetta Suomessa. HelMet-kirjastokortti sen sijaan tarvitaan, joten se kannattaa hankkia viimeistään seuraavalla Suomen lomalla.

Vantaan kirjastotoimelta HelMa-palvelu on kulttuuriteko. Suurkiitos ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten puolesta HelMa-palvelun kehittäneille Vantaan kirjaston informaatikoille!