Viime viikolla Tampereella, Opekon Lasten ja nuorten etäopetuksen kurssilla pääsimme Kotiperuskoulun verkko-opettajien kanssa itse asiaan: mesettämään, habottamaan ja irkkaamaan.. Opettajat olivat todellisia asiantuntijoita: lukiolaisia, jotka elävät uuden median ja pelien keskellä päivittäin. Ei mitään nörttejä, vaan valloittavia, asiastaan innostuneita ja osaavia nuoria.
Habbohotellin ja Irc-gallerian käytävillä surffaillessamme mietimme tietysti kuumeisesti, miten näitä nuorten jokapäiväiseen vapaa-aikaan ja keskinäiseen yhteydenpitoon kuuluvia välineitä voisi käyttää hyväksi myös opetuksessa? Mitä me opettajat ja koulutuksen suunnittelijat voisimme oppia siitä, miten nuoret toimivat verkossa? Nuorten medioiden avainsana on yhteisöllisyys: kaikki tapahtuu verkostoissa ja suhteessa toisiin käyttäjiin. Tämä on tärkeää myös oppimisessa: yhdessä tietoa rakentamalla ja jakamalla oppii enemmän ja paremmin kuin yksin puurtamalla.
Kokeilimme myös hittipeli World of Warcraftia, joka rakentuu upean fantasiamaailman ympärille. Pelaajat rakentavat itselleen hahmon, joka saa tehtäviä ja taistelee toisen mantereen olentoja vastaan. Satunnaisen katsojan silmiin iski tässäkin pelissä jatkuva tappelu ja toisten olentojen mätkiminen. Kunpa tällaisen visuaalisesti korkeatasoisen pelimaailman voisi valjastaa opetustarkoituksiin: peli veisi lapsen antiikin roomaan tai muinaiseen egyptiin, jossa vastaan tulisi tehtäviä, joissa mätkimisen sijaan ratkaistaisiin arvoituksia, etsittäisiin aarteita, tutkittaisiin faaraoiden hautoja jne. Mahtava mahdollisuus eläytyä muinaisina aikoina eläneiden ihmisten maailmaan ja oppia historiaa - ehkä tällainen peli on jo olemassa?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment