Kotiperuskoulun ja Kansanvalistusseuran etäopiston opettajat kokoontuivat viikonloppuna Tampereelle kesyttämään kiirettä ja pohtimaan työssä jaksamista. Opimme, että kiire ei katoa tehostamalla ajanhallintajärjestelmää, vaan syitä on etsittävä syvemmältä: arvoista, asenteista ja uskomuksista.
Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.
Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.
Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment