Kotiperuskoulun toimisto hiljentyy joulun viettoon ja on suljettu 24.12.2007-1.1.2008.

Suomalaisen joulun tunnelmaan voi maailmalla virittäytyä vaikkapa Kylli-tädin joulusaduilla, jotka löytyvät YLE:n elävästä arkistosta. Elävä arkisto on YLE:n mainio, kaikille avoin ja maksuton palvelu. Se tarjoaa internetin välityksellä yhteistä historiaa äänin ja kuvin; satoja tv-ohjelmia ja tuhansia radio-ohjelmia katseltavaksi ja kuunneltavaksi milloin ja missä tahansa.

Kiitos kaikille oppilaille, vanhemmille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta, rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Verkosta apua oppimisvaikeuksiin

Lukemisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksissa auttava LukiMat-verkkopalvelu on avattu. LukiMat tarjoaa sekä tietoa lukemisen ja matematiikan oppimisesta että menetelmiä ja tukea taitojen harjoitteluun. Oppimisen tutkijoiden kehittämä palvelu on suunnattu esi- ja alkuopetusikäisille lapsille. Verkkopalvelun ovat toteuttaneet Niilo Mäki -instituutti ja Jyväskylän yliopisto opetusministeriön tuella. Palvelu on osoitteessa www.lukimat.fi.

LukiMattia voivat käyttää sekä lapset että heitä tukevat opettajat ja vanhemmat. Lapset voivat harjoittaa taitojaan pelinomaisissa oppimisympäristöissä. Aikuisille suunnattu tietopalvelu avaa oppimisvaikeuksien taustaa ja auttaa niiden tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Palvelu täydentyy asteittain.

LukiMat-verkkopalvelua rakennetaan tutkimustietoon perustuvaksi. Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston muodostama tutkijayhteisö on Suomen suurin oppimisvaikeuksien monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusyksikkö.

Sosiaalista mediaa oppimassa

Viime viikolla osallistuin Otavan Opiston järjestämään uudenlaiseen koulutukseen: sosiaalisen median pajatyöskentelypäivä Otavassa avautui verkkoon ja maailmalle Ningin, Jaikun ja ConnectPro-ohjelman välityksellä. Seurasin esityksiä omalta koneeltani Merihaasta, chattasin muiden etäosallistujien kanssa, keskustelin Ningissä (http://sometu.ning.com/) ja kommentoin Jaikussa.

Vielä viikko sitten en edes tiennyt, mikä on Ning, Jaikusta puhumattakaan. Nyt käytän niitä itse enemmän tai vähemmän sujuvasti. Sosiaalinen media on parhaimmillaan juuri tällaista: helppokäyttöistä, vaivattomasti haltuunotettavaa ja toimivaa. Kynnys ottaa käyttöön uusia juttuja on matala eikä oppiminen edellytä kursseja tai koulutusta - ripaus kokeilunhalua ja uteliaisuutta riittää.

Suomenkielisessä wikipediassa ei vielä ole Ningin määritelmää, mutta englanninkielisestä se jo löytyy: Ning is an online platform for creating social websites and social networks. Ning on siis verkkoalusta, jolla voi luoda oman sosiaalisen verkoston tai yhteisön Facebookin tyyliin. Facebookista Ning eroaa käsittääkseni siinä, että se on usein yhden henkilön, yhteisön tai asian ympärille koottu verkosto.

Jaiku puolestaan on palvelu, jonka avulla voi pitää yhteyttä ystäviin tai verkoston jäseniin ympäri maailmaa. Siitä on käytetty myös nimitystä sosiaalinen mikrobloggauspalvelu. Perusidea on yksinkertainen: Jaikuun kirjoitetaan lyhyitä viestejä, jaikuja. Jaikuja voi kirjoittaa web-sivulta tai puhelimeen asennettavan Jaiku-ohjelman kautta. Viestejä voi kommentoida ja ne kerääntyvät käyttäjän sivulle virraksi, jota ystävät voivat seurata.

Etäopetuksen kehittämisen näkökulmasta sosiaalisen median sovellukset ovat erityisen kiinnostavia. Parhaimmillaan ne voivat lisätä kaukana toisistaan asuvien oppilaiden yhteisöllisyyttä ja parantaa oppimista. Pahimmillaan niistä tulee aikasyöppöjä - virtuaaliverkostot koukuttavat tehokkaasti ja monet viettävät niissä suuren osan valveillaoloajastaan. Joka tapauksessa ilmiö on mielenkiintoinen eikä sitä voi ohittaa. Se on jo osa nuorten arkea, siksi meidän vanhempienkin kannattaa siihen tutustua.

Hyvä suomen kieli!

Uudessa Parnasso-lehdessä (5/2007) fennougristiikan tutkija Janne Saarikivi romuttaa vakiintuneet käsityksemme siitä, että suomen kieli on uhanalainen, pieni ja mitätön kieli. Väitteensä tueksi Saarikivi lataa kiistattomia faktoja. Maailman 6 000 kielestä suomen kieli on puhujamäärältään noin sadas. Ainakin 98 % maailman kielistä on siis pienempiä.

Jos kieliä arvioidaan tekstimassojen laajuudella, suomen kieli on vielä suurempi. Kymmenen vuotta sitten Suomi oli julkaistujen kirjojen määrällä mitattuna 19. sijalla maailmassa. Hesarin arkilevikki päihittää mm. Ranskan johtavan sanomalehden Le Monden levikin ja on lähes sama kuin Saksan suurimmalla laatulehdellä, Süddeutsche Zeitungilla. Wikipediassa suomen kieli on 13. suurin.

Saarikivi kirjoittaa: "Tekstien laajuudella ja monipuolisuudella mitattuna suomen kieli on siis maailman parin-kolmenkymmenen suurimman joukossa. Yhdelläkään kielellä ei pärjää 'maailmalla'. Maailmassa sen sijaan pärjää suomen kielellä uskomattoman hyvin." Suomen kielellä on mahdollista opiskella ja lukea melkein mitä vain, hankkia laaja maailmankuva ja tulla todella viisaaksi.

Tällaisesta äidinkielestä kannattaa olla ylpeä ja sitä kannattaa vaalia. Hyvä suomi!

Terveisiä ekspatriaattimessuilta

Suomen kolmannet Expat Fair Finland -messut järjestettiin 28.-29.9.07 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Näytteilleasettajat tarjosivat ekspatriaateille suunnattuja tuotteita ja palveluja vientiautoista etäopiskelumahdollisuuksiin. Seminaariohjelmasta löytyi tietoiskuja vaikkapa au pairiksi haluaville tai EU:n toimielimiin töihin pyrkiville.

Kotiperuskoulu oli tällä kertaa mukana yhteisellä osastolla Otavan Opiston nettilukion kanssa. Moni Kotiperuskoulusta päättötodistuksen saanut ulkomailla asuva nuori jatkaa opiskelua jossakin Suomen monista etälukioista. Nettilukio poikkeaa muista etälukioista siinä, että opinnot voi aloittaa milloin vain ja jokainen opiskelija voi edetä oman aikataulunsa mukaan. Koulu on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Etälukioista ja niiden tarjonnasta lisätietoja kaipaavan kannattaa käydä surffailemassa myös etälukioiden verkoston sivuilla.

Tervetuloa verkkokursseille!

Kotiperuskoulun syyslukukausi alkaa toden teolla maanantaina, 3.9., kun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokurssit Opit-ympäristössä käynnistyvät. Yli 100 lasta ja nuorta eri puolilta maailmaa on jo ilmoittautunut mukaan.

Tänä vuonna verkkokursseilla kokeillaan suomi toisena kielenä (= S2) erityisopetusta. Monet Kotiperuskoulun oppilaista ovat syntyneet ulkomailla tai asuneet siellä niin kauan, että suomi ei enää ole äidinkieli, vaan toinen kieli: sitä puhutaan sujuvasti, mutta kirjoittaminen on vaikeaa. Suomen kielen kirjainten ja äänteiden vastaavuus on hukassa, eikä sanojen taivuttaminen onnistu.

S2-tukea tarvitsevilla oppilailla on nyt käytössään erityisopettaja ja Kielikiitäjät-"luokka", jossa he voivat tarvittaessa hioa kirjoittamisen taitojaan. Muun ajan he osallistuvat oman "kotiluokkansa" keskusteluihin ja tekevät samoja tehtäviä kuin muutkin saman ikäiset verkko-oppilaat.

S2-erityisopetus avaa verkkokurssien ovet niillekin, joita äidinkielen opiskelu on ehkä aikaisemmin arveluttanut. Tervetuloa kaikki oppimaan kieltä hauskalla tavalla yhdessä kavereiden kanssa - Kotiperuskoulun Opit-koulussa kohtaavat tänäkin vuonna Kirjakarhut, Sanasiilit, Tekstitapiirit ja muut mukavat ryhmät!

Kesäkuulumisia

Toukokuu toi tullessaan kesän! Varhainen ja lämmin alkukesä on lämmittänyt uimavedet, kypsyttänyt varhaisperunat - ja tuonut ensimmäiset ulkosuomalaiset kesälomille koti-Suomeen.

Kotiperuskoulun toimistossa eletään kesällä vilkasta sesonkiaikaa: uudet oppilaat ilmoittautuvat ja lähtevät maailmalle, entiset siirtyvät seuraavalle luokalle. Todistuksia kirjoitetaan ja paketteja lähetetään parissa kuukaudessa yhtä paljon kuin muun vuoden aikana yhteensä.

Tulitpa käymään koko perheen voimin tai piipahdatpa ohimennen matkalla lentokentälle, sovithan aina vierailuajan etukäteen. Kahden hengen toimistomme kutistuu kesälomien ajaksi puoleen, mutta päivystys pelaa koko kesän muutamaa perjantaita lukuunottamatta.

Leppoisaa kesää uusille ja vanhoille asiakkaille, oppilaille ja opettajille!

Yksinäisen ritarin syndrooma

Kävimme taas vaihteeksi opetusministeriössä keskustelemassa Kotiperuskoulun rahoituksesta. Tavoitteena on päästä harkinnanvaraisesta rahoituksesta yksikköhintaiseen. Harkinnanvarainen avustus on aina arvoitus: kun momentti muuttuu, päättävät virkamiehet vaihtuvat ja hallinnon organisaatiot uudistuvat, rahoitustarve on perusteltava aina uudelleen. Yksikköhintainen avustus kiinnittyisi toiminnan volyymiin: mitä enemmän oppilaita ja opetusta, sitä enemmän avustusta.

Ei ollut ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta, kun asiasta valtion virkamiesten kanssa keskustellaan. Keskustelun edetessä tuli kovin yksinäinen olo: kun oppilaat tulevat koko maasta, toiminta on vapaaehtoista, opiskeltavien aineiden määrä vaihtelee, eikä alalla ole muita isoja toimijoita, edun ajaminen on yksinäistä puuhaa. Byrokratian koneisto ei tunnu taipuvan vapaaehtoisen, ei-oppivelvollisten peruskouluikäisten etäopetuksen tukemiseen muuten kuin harkinnanvaraisella ja hankerahoituksella.

Kotiperuskoulu palvelee nopeasti kasvavaa oppilasjoukkoa, joka elää kansainvälisesti liikkuvaa lapsuutta. Toiminnan tarve tunnustetaan - mutta milloin tunnustus etenee myötätuntoisista puheista lainsäädännön ja rahoituksen tasolle?

Siirtonaisena maailmalla

Lähes 90 % ulkomaankomennukselle lähtevistä työntekijöistä on yhä miehiä. Heidän mukanaan muuttaa kuitenkin usein koko perhe: vaimo ja lapset. FT Annika Oksanen on selvittänyt mukana muuttavien puolisoiden asemaa ja kokemuksia sosiaalityön väitöstutkimuksessaan Siirtonaisena Singaporessa.

Aihetta käsiteltiin eilen keskiviikkona myös TV 2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa, jossa Oksasen lisäksi haastateltiin kahta ulkomaille miehen työn mukana muuttanutta puolisoa, teemana parisuhde komennuksella. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että työ on suomalaisnaisen identiteetille niin tärkeä, että kotirouvan elämä ulkomailla aiheuttaa sisäisen hämmennyksen ja pudotuksen sosiaaliseen tyhjiöön. Tyhjiöstä puuttuvat suvun ja ystävien turvaverkostot, joihin tukeutua kriisitilanteissa.

Yrityksille komennusperheiden tukeminen on auennut kylmien taloudellisten faktojen kautta. Jos perhe ei uuteen asuinmaahan ja elämäntilanteeseen sopeudu, komennus saattaa keskeytyä. Ja pieleen mennyt komennus tulee yritykselle kalliiksi. On siis kannattavaa satsata koko perheen hyvinvointiin: lasten koulutukseen, puolison kielikurssiin, kotiapulaisen palkkaan yms. Mutta miten mahtaa käydä ulkomaille muuttavan puolison eläketurvan? Joko yritykset kustantavat vapaaehtoiset eläkemaksut mukana muuttavalle puolisolle, joka luopuu omasta työurastaan ja sen mukana tulevasta eläkekertymästä?

Hyvää naistenpäivää kaikille sekä kotimaassa että ulkomailla!

Oma kieli, oma mieli

Suomen kielen isän, Mikael Agricolan kuolemasta on kulunut 450 vuotta. Juhlavuoden teemana on Oma kieli, oma mieli. Kielellä on erityinen merkitys oman kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä, todetaan juhlavuoden sivuilla www.agricola2007.fi.

Meille kotimaassa asuville oma kieli ja kulttuuri ovat itsestäänselvyyksiä, joita äidytään kehumaan ja arvostamaan vain juhlapuheissa. Ulkosuomalaiselle oman kielen, kulttuurin ja identiteetin merkitys on omakohtainen, tärkeä, usein kipeäkin asia. Kun omaa kieltä ei kuule päivittäin, sitä oppii arvostamaan. Tutuista ruoka-aineista tulee harvinaista herkkua, suomalaisia juhlia ja perinteitä vaalitaan kuin hauraita, arvokkaita perintökalleuksia. Toisesta suomalaisesta tulee paras ystävä, olipa hän muuten minkälainen ihminen tahansa. Saman kielen puhuminen ei tarkoita vain yhteisiä sanoja, vaan kieleen on koodautunut koko ilmastomme, maantieteemme, historiamme, kultturimme ja kansalliset ominaispiirteemme. Sanat ovat täynnä merkityksiä, jotka vain toinen suomalainen voi täysin ymmärtää.

Agricola loi suomen kirjakielen ja keksi uusia sanoja. Juhlavuoden yhtenä hankkeena onkin 9-17-vuotiaille nuorille suunnattu sanakilpailu Yxi, Caxi, Colme. Kilpailussa nuorilla on mahdollisuus tunnustella suomen kielen sanoja ja pohtia tutuissa sanoissa piileviä merkityksiä. Kilpailun toisessa sarjassa keksitään olemassa oleville asioille tai ilmiöille uusia sanoja, toisessa vierasperäisille sanoille suomenkielisiä vastineita. Voisiko sauna olla kuumio, entä mitä curling olisi suomeksi? Lisätietoja kilpailusta esim. Nuoren Voiman Liiton sivuilta.

Miten kiire kesytetään?

Kotiperuskoulun ja Kansanvalistusseuran etäopiston opettajat kokoontuivat viikonloppuna Tampereelle kesyttämään kiirettä ja pohtimaan työssä jaksamista. Opimme, että kiire ei katoa tehostamalla ajanhallintajärjestelmää, vaan syitä on etsittävä syvemmältä: arvoista, asenteista ja uskomuksista.

Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Pohdittava, mihin suuntaan haluaa kehittyä. Tunnistettava toiminnan taustalla vaikuttavat uskomukset. Isoja, vaikeitakin asioita lähestyttiin käytännöllisesti, askel kerrallaan Tuulevi Aschanin ohjauksessa.

Etäopettajan ja etäopiskelijan elämäntilanteet ovat yllättävän samankaltaiset. Suomessa sivutoiminen etäopettaja luovii monien roolien ristipaineessa. Ulkomailla asuva oppilas sovittaa etäopiskelua paikallisen koulun, harrastusten, perheen ja ystävien rytmittämän arjen lomaan.

Isojen kysymysten äärellä ollaan etäopiskeluakin suunniteltaessa. Miksi äidinkielen opiskelu on tärkeää? Mitkä ovat oppilaan tavoitteet - entä vanhempien? Onko etäopiskelulle raivattava tilaa luopumalla jostakin vai solahtaako se päiväjärjestykseen itsestään? Kysymyksiä on hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, kun mietitään etäopiskelun aloittamista ja suunnitellaan sen etenemistä. Kiire on kuin leijona: kesyttäminen on helpointa ennen kuin se ehtii kasvaa kovin suureksi.

Kirjaston HelMassa maailmalla

Vantaan kirjastotoimi on aloittanut ulkomailla asuville lapsiperheille suunnatun HelMet maailmalla eli HelMa-palvelun. Pääkaupunkiseudun kirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjaston, jolla on laajat kokoelmat ja yhteinen aineistohaku internetissä (www.helmet.fi). Nämä kokoelmat ovat nyt myös ulkomailla asuvien perheiden ulottuvilla.

HelMa-palvelu tukee ulkomailla asuvien lasten suomen kielen taitoa, äidinkielen opiskelua ja lukuharrastusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu ei enää jää kiinni ainakaan suomenkielisten kirjojen saatavuudesta.

HelMa-palvelua voi käyttää jokainen ulkomailla asuva suomalainen. Asiakkaan ei tarvitse olla HelMet-kirjastoyhteistyötä tekevän kunnan asukas eikä hänellä tarvitse olla osoitetta Suomessa. HelMet-kirjastokortti sen sijaan tarvitaan, joten se kannattaa hankkia viimeistään seuraavalla Suomen lomalla.

Vantaan kirjastotoimelta HelMa-palvelu on kulttuuriteko. Suurkiitos ulkomailla asuvien suomalaisten lasten ja nuorten puolesta HelMa-palvelun kehittäneille Vantaan kirjaston informaatikoille!

Finntastic Virtual Kids!

Dubain suomalaisyhteisössä on keksitty uusi tapa opiskella äidinkieltä. Dubain kansainvälisen DIA-koulun oppilaat kokoontuvat sunnuntai-iltapäivisin koulun tietokoneiden ääreen ja kirjautuvat Opitiin, Kotiperuskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden verkkokursseille. Osallistumisprosentti Fintastic Virtual Kids -kerhossa on lähes aina täydet 100, ja myös vanhemmat ovat innokkaasti mukana toiminnassa.

- Joukkohenki kannustaa opiskelemaan äidinkieltä aivan eri tavalla kuin yksin paahtamalla kotona. Oppimiseen on tullut ryhtiä, kertoo Finntastic Virtual Kidsin puuhanainen Christina Suomi.

DIA-koulun muistakin maista tulevat oppilaat opiskelevat äidinkieltään, mutta suomalaiset ovat ainoita, joilla homma hoituu virtuaalisesti verkkokoulussa. Niin kansainvälisessä yhteisössä kuin Dubai tällainen edelläkävijän asema vahvistaa varmasti positiivista mielikuvaa Suomesta koulutuksen mallimaana.

Onnea ja menestystä Dubain aktiivisille kerholaisille!

Nuorten mediamaailmoissa

Viime viikolla Tampereella, Opekon Lasten ja nuorten etäopetuksen kurssilla pääsimme Kotiperuskoulun verkko-opettajien kanssa itse asiaan: mesettämään, habottamaan ja irkkaamaan.. Opettajat olivat todellisia asiantuntijoita: lukiolaisia, jotka elävät uuden median ja pelien keskellä päivittäin. Ei mitään nörttejä, vaan valloittavia, asiastaan innostuneita ja osaavia nuoria.

Habbohotellin ja Irc-gallerian käytävillä surffaillessamme mietimme tietysti kuumeisesti, miten näitä nuorten jokapäiväiseen vapaa-aikaan ja keskinäiseen yhteydenpitoon kuuluvia välineitä voisi käyttää hyväksi myös opetuksessa? Mitä me opettajat ja koulutuksen suunnittelijat voisimme oppia siitä, miten nuoret toimivat verkossa? Nuorten medioiden avainsana on yhteisöllisyys: kaikki tapahtuu verkostoissa ja suhteessa toisiin käyttäjiin. Tämä on tärkeää myös oppimisessa: yhdessä tietoa rakentamalla ja jakamalla oppii enemmän ja paremmin kuin yksin puurtamalla.

Kokeilimme myös hittipeli World of Warcraftia, joka rakentuu upean fantasiamaailman ympärille. Pelaajat rakentavat itselleen hahmon, joka saa tehtäviä ja taistelee toisen mantereen olentoja vastaan. Satunnaisen katsojan silmiin iski tässäkin pelissä jatkuva tappelu ja toisten olentojen mätkiminen. Kunpa tällaisen visuaalisesti korkeatasoisen pelimaailman voisi valjastaa opetustarkoituksiin: peli veisi lapsen antiikin roomaan tai muinaiseen egyptiin, jossa vastaan tulisi tehtäviä, joissa mätkimisen sijaan ratkaistaisiin arvoituksia, etsittäisiin aarteita, tutkittaisiin faaraoiden hautoja jne. Mahtava mahdollisuus eläytyä muinaisina aikoina eläneiden ihmisten maailmaan ja oppia historiaa - ehkä tällainen peli on jo olemassa?

Uruguay-ilta Kotiperuskoulussa

Viime perjantaina matkasimme Kotiperuskoulun opettajien kanssa Merihaasta Uruguayhin! Matkaoppaina toimivat Uruguayssa Metsä-Botnian työntekjöiden lapsia opettavat Teemu Heino ja Pirjo Seikkula. Kotiperuskoululaisia Uruguayssa on parikymmentä, lukiolaiset opiskelevat Otavan Opiston nettilukiossa.

Sellutehdaspaikkakunta Fray Bentosin suomalainen koulu toimii katolisen Colegio Laureles -koulun tiloissa. Oppilaat osallistuvat Laureles-koulun liikunnan, musiikin ja kuvataiteen tunneille, lukuaineita opiskellaan suomalaisten opettajien ohjauksessa suomalaisen opetussuunnitelman mukaan.

Teemun ja Pirjon johdolla saimme rautaisannoksen tietoa paitsi opiskelusta ja opettamisesta Fray Bentosissa, myös Uruguaysta maana - ja erityisesti sellutehtaan myötä kiristyneistä Uruguayn ja Argentiinan suhteista. Uruguay on Etelä-Amerikan maista poikkeuksellinen pienten tuloerojen ja turvallisuuden vuoksi. Kun monissa Etelä-Amerikan maissa autoja varastetaan ajosta, Uruguayssa voi huoleti jättää auton kadun varteen lukitsematta. Talojakaan ei juuri lukita, ja jalkaisin liikkuminen on turvallista pimeälläkin.

Suurin osa Uruguaysta on pampaa: loivasti kumpuilevaa tasankoa, joka soveltuu erinomaisesti karjankasvatukseen. Maailman paras pihviliha tuleekin Etelä-Amerikan pampa-alueilta. Väestöstä suurin osa saa elantonsa maataloudesta.

Botnian sellutehdas nousee Argentiinan ja Uruguayn rajajoen varrelle, n. 20 000 asukkaan Fray Bentosin pikkukaupunkiin. Argentiinalaiset pelkäävät sellutehtaan ympäristöhaittoja ja joen saastumista ja kampanjoivat ahkerasti Botniaa vastaan. Toistaiseksi vastarinta ei ole hidastanut rakennustöitä, sen sijaan se on kiristänyt kansojen välisiä suhteita. Rajajoen molempien rantojen asukkaiden ennen hyvin tiivis yhteiselo on historiaa, sillä argentiinalaiset ovat sulkeneet mm. Fray Bentosin kohdalla olevan, joen yli vievän sillan.

Uruguaylle Botnian sellutehdas puolestaan on taivaan lahja. Sen työllistävä vaikutus on Uruguayn mittakaavassa huikea: parhaillaan tehdasta rakentaa 5 000 työntekijää. Sellua tullaan keittämään eukalyptuspuusta, joka ei kuulu Uruguayn luonnonvaraisiin puihin, mutta menestyy hyvin kosteassa ja lauhkeassa ilmastossa. Se kasvaa nopeasti: 8-10 vuoden ikäiset puut ovat valmiita korjattaviksi. Ei ihme, että selluteollisuus hakeutuu Suomesta ulkomaille. Suomessa puun kasvu selluteollisuuden käyttämäksi kuitupuuksi kestää 20-40 vuotta.

Kiitos vielä Teemulle ja Pirjolle tuikimielenkiintoisesta esityksestä ja Kotiperuskoulun opettajille runsaasta ja innostuneesta osallistumisesta!